Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Kaipaako Petteri Orpo terapiaa?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää presidentti Stubbin psykoterapeutti-vertausta välineenä, jolla irvaillaan nykyiselle poliittiselle puheelle ja sen ontuville metaforille. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikkojen välinen ystävyys ja ammatillinen rooli sekoittuvat tavalla, joka herättää kysymyksiä vallankäytön eettisyydestä ja vakavuudesta.
Kyseessä on tyylillinen satiiri, joka ei tarjoa uutta faktatietoa, vaan analysoi poliitikkojen kielenkäyttöä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on genrensä mukaisesti subjektiivinen ja ironinen. Se ei pyri tasapuolisuuteen, vaan käyttää Stubbin lausuntoa välineenä laajemman ilmiön kritisoimiseen.
Kirjoittaja kritisoi poliittista tyyliä ja kielenkäyttöä, ei ideologiaa. Kritiikki kohdistuu Stubbin viestintään, mutta se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittisen kielenkäytön epäaitous
- Poliitikkojen välisten suhteiden eettinen kyseenalaistaminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja turhautuu poliitikkojen käyttämään epämääräiseen terapiakieleen.
Kirjoittaja kyseenalaistaa poliitikkojen välisten suhteiden aitouden ja eettisyyden.
Koko teksti rakentuu ironiselle etäisyydelle poliitikkojen puheisiin.
Kysymyksillä ohjataan lukijaa näkemään Stubbin lausunto naurettavana.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren sisällä, sillä tarkoituksena on herättää lukijassa huvittuneisuutta tai kriittisyyttä.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi kuvaavat tarkasti kolumnin aiheen, joka on Stubbin lausunto.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa houkutellakseen lukijaa, mutta se on suoraan sidoksissa jutun sisältöön.
Otsikko on kysyvä ja kolumnille tyypillisen ironinen, mutta ei sisällä latautuneita poliittisia termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti on ironinen, mutta ei polarisoiva; se ei yllytä vihaan tai dehumanisoi kohteitaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on lievää anti-elitististä sävyä, kun se kyseenalaistaa poliitikkojen 'terapiapuheen', mutta se ei rakennu kansan ja eliitin väliselle vastakkainasettelulle.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on tyylillistä ja poliittista arviointia, ei JO 21:n mukaista kielteistä julkisuutta vaativaa kritiikkiä.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
- JO 15: Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Kirjoittajalla on tunnistettava, ironinen tyyli, jota hän soveltaa ajankohtaiseen aiheeseen.
6 Rivien välistä
Artikkeli käyttää presidentti Stubbin psykoterapeutti-vertausta välineenä, jolla irvaillaan nykyiselle poliittiselle puheelle ja sen ontuville metaforille. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikkojen välinen ystävyys ja ammatillinen rooli sekoittuvat tavalla, joka herättää kysymyksiä vallankäytön eettisyydestä ja vakavuudesta.
Herää kysymys, onko kolumnin varsinainen kohde Stubbin puhe vai yleisempi turhautuminen poliittisen viestinnän muuttumiseen 'terapeuttiseksi' ja siten vaikeasti kritisoitavaksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää termejä kuten 'hajoilu', 'hölinä' ja 'sotkettu' kuvaamaan poliittista puhetta.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →