Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Varoitus Porvoon droonista: Sota on Suomen välittömässä läheisyydessä

Iltalehti Uutinen 4.9.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
52
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna52
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää droonilöydöstä ponnahduslautana yleiselle turvallisuuskeskustelulle ja kansalaisten varautumisohjeille. Lukijalle välittyy kuva, jossa sodan vaikutukset ovat jo läsnä Suomen arjessa, ja vastuu selviytymisestä siirretään viranomaisilta yksilön kotivaralle.

Uutinen käyttää yksittäistä droonilöydöstä kehyksenä laajemmalle turvallisuuspoliittiselle varoitukselle ja kansalaisten varautumisohjeille.

Uutinen Iltalehti Jari Hanska · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli välittää poliittisen päättäjän näkökulmaa, joka painottaa viranomaisten ja kansalaisten yhteistä varautumista.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhteen poliittiseen ääneen ja kehystää droonilöydöksen osaksi laajempaa hybridiuhkaa. Vaikka aihe on vakava, artikkelin rakenne ohjaa lukijaa pelon ja varautumisen suuntaan ilman viranomaisten tai muiden asiantuntijoiden vastapainoa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta varautumisesta. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan toimii vahtikoiran ja viranomaisviestinnän jatkeena.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansalaisten oma varautumisvastuu
  • Sodan vaikutusten väistämättömyys Suomessa

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Droonilöydöksen tarkemmat tekniset tiedot tai viranomaisten alustavat arviot puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, onko kyseessä todellinen uhka vai harmiton harrastelijalaite.
  • Vastakkainen näkökulma Muiden asiantuntijoiden tai viranomaisten näkemykset turvallisuustilanteesta puuttuvat. — Yksipuolinen näkökulma voi liioitella uhkaa tai ohjata lukijaa tarpeettomaan pelkoon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli sodan vaikutusten leviämisestä Suomeen.

Pelko

Pelko hybridioperaatioista ja infrastruktuurin vahingoittamisesta.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Viittaukset sabotaasi-iskuihin ja räjähdelasteihin luovat turvattomuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja hybridioperaatioiden korostaminen uutisessa.

Tunnevetoaminen on sidottu ajankohtaiseen turvallisuuskeskusteluun, mutta se on voimakasta ja ohjaa lukijaa varautumisen tarpeellisuuteen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee sodan vaikutusten läikkymistä Suomeen.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko luo kiireen ja uhan tuntua yhdistämällä paikallisen löydöksen laajempaan sodankäyntiin.

Otsikon lataus: Latautunut

Sota on Suomen välittömässä läheisyydessä

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa me-henkeä varautumisen ympärille, mutta ei dehumanisoi vastapuolta.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Kansalaisvastuun korostaminen on lievästi populistista, mutta se on tässä kontekstissa osa virallista varautumisviestintää.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa tai muita kritiikin kohteita ei ole kuultu, vaikka heitä syytetään hybridioperaatioista.

5 JSN-arvio 52/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

52
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Iltalehti) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on turvallisuuspoliittisesti merkittävä.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä juttu nojaa vain yhteen poliittiseen ääneen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu on perusmuotoinen uutinen, joka yhdistää ajankohtaisen löydöksen yleiseen varautumisohjeistukseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja poliittisia päättäjiä, jotka korostavat kansalaisten omaa varautumisvastuuta ja valmiutta kriisitilanteisiin.
Pelissä Viranomaisten valvontavastuu vs. kansalaisten oma varautumisvastuu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen yksilön velvollisuutta huolehtia kotivarasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sodan vaikutusten läikkyminen Suomeen on väistämätön ja jatkuva tila. ”On hyvin todennäköistä, että sodan vaikutukset läikkyvät yli myös tänne Suomen puolelle tavalla tai toisella.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Droonin alkuperä ja putoamisen syy jäävät epäselviksi, mikä siirtää huomion itse esineestä yleiseen uhkakuvaan. ”kansainvälisessä ilmatilassa pudonneita drooneja voi päätyä Suomeen myös meren kuljettamana”
Kuka saa äänen Artikkeli rakentuu lähes yksinomaan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan näkemyksen varaan. ”Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok) kommentoi Iltalehdelle”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli käyttää droonilöydöstä ponnahduslautana yleiselle turvallisuuskeskustelulle ja kansalaisten varautumisohjeille. Lukijalle välittyy kuva, jossa sodan vaikutukset ovat jo läsnä Suomen arjessa, ja vastuu selviytymisestä siirretään viranomaisilta yksilön kotivaralle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko droonilöydös ollut riittävän merkittävä uutinen itsessään, vai onko se valittu kehykseksi, jotta voidaan nostaa esiin ajankohtainen varautumiskehotus (72 tunnin kotivara).

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Lieva

Sodan ja sabotaasi-iskujen nostaminen esiin droonilöydöksen yhteydessä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jari Hanska muut analyysit →
politiikka kotimaa Heikki Autto Venäjä Ukraina Saksa Tanska
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Energia (Sektori)
  • Politiikka
  • Sähkö
  • Energia ja energiavarat
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) [...331 sanaa...] kriisin iskiessä muutaman päivän ajan.

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →