Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi etääntyy työmarkkinoilla muista Pohjoismaista

Helsingin Sanomat Kolumni 27.4.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja argumentoi, että Suomen työmarkkinat ovat ajautumassa kriisiin, koska järjestöjen kyvyttömyys uudistua on avannut oven hallituksen lainsäädännölliselle puuttumiselle. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen kehityssuunta on epätoivottava ja että työmarkkinajärjestöjen on otettava aktiivinen rooli sopimuskulttuurin palauttamiseksi, jotta vältetään poliittinen ohjaus.

Kolumni Helsingin Sanomat Jukka Ahtela · 27.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja analysoi aihetta varatuomarin ja sovittelijan kokemuksella.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Vaikka se on yksipuolinen, se perustelee näkemyksensä asiantuntijaroolista käsin. BiasScore on matala, koska kyseessä on avoimesti kirjoittajan oma analyysi, ei uutiseksi naamioitu mielipide.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja puolustaa perinteistä sopimusyhteiskuntaa, joka on perinteisesti ollut suomalaisen keskustelun keskiössä yli puoluerajojen. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin korporatistiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työmarkkinajärjestöjen sopimusvalta on ensisijainen.
  • Hallituksen lainsäädäntötoimet ovat vieraita pohjoismaiselle mallille.

Kritisoidut tahot

  • Työmarkkinaosapuolet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituksen näkökulmaa lainsäädännön tarpeellisuudesta ei avata syvällisesti. — Lukija saa vain yhden puolen argumenteista hallituksen toimien taustalla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli suomalaisen sopimusmallin murenemisesta.

Realismi

Vetoomus vastuullisuuteen taloudellisten realiteettien edessä.

Historialliset vertailut / metaforat

Viittaus tammikuun kihlaukseen korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua kolumnin tavoitteen kannalta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää artikkelin ydinviestin.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin teemaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja toteava.

Kärjistys: 10/100

Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka järjestöjä kritisoidaankin.

Populismi: 10/100

Ei populistisia piirteitä; teksti on asiantuntijakeskeistä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijakolumni, ei uutinen, jossa olisi nimetty kritiikin kohde, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan omaa analyysia.
  • JO 7: Teksti perustuu asiantuntemukseen ja vertailuun muiden Pohjoismaiden kanssa.
  • JO 11: Mielipide erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty paljon, mutta kirjoittajan tausta sovittelijana tuo analyysiin uskottavuutta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työmarkkinajärjestöjä ja sopimusyhteiskunnan kannattajia: se esittää järjestöjen roolin palauttamisen ainoana tapana välttää puoluepoliittinen ohjailu.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pohjoismainen sopimusmalli on ensisijainen ja tavoiteltava tila. ”Jos Suomessa halutaan pitäytyä pohjoismaisessa mallissa, työmarkkinajärjestöjen on otettava takaisin roolinsa sopijaosapuolina”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työmarkkinaosapuolten toimijuus ja vastuu tilanteesta korostuvat, kun taas hallituksen rooli nähdään reaktiivisena seurauksena järjestöjen kyvyttömyydestä. ”Työmarkkinaosapuolet ovat olleet sisäisten näkemyserojensa vuoksi haluttomia tai kyvyttömiä uudistamaan järjestelmää”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa asiantuntijaa, joka antaa suosituksia järjestöille; muita ääniä ei kuulla. ”Sopimusjärjestelmän kehittäminen vaatii liittojen ja keskusjärjestöjen työnjaon kirkastamista.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Kirjoittaja argumentoi, että Suomen työmarkkinat ovat ajautumassa kriisiin, koska järjestöjen kyvyttömyys uudistua on avannut oven hallituksen lainsäädännölliselle puuttumiselle. Lukijalle välittyy viesti, että nykyinen kehityssuunta on epätoivottava ja että työmarkkinajärjestöjen on otettava aktiivinen rooli sopimuskulttuurin palauttamiseksi, jotta vältetään poliittinen ohjaus.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja on varatuomari ja sovittelija, mikä selittää painotuksen sopimisen ja sovittelun tärkeyteen. Artikkeli vaikuttaa olevan suunnattu suoraan työmarkkinajärjestöjen johdolle kehotuksena toimia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Eurooppa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jukka Ahtela muut analyysit →
Eurooppa Suomi työelämä Petteri Orpo Ruotsi politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Työmarkkinaosapuolet ovat olleet sisäisten näkemyserojensa [...414 sanaa...] on varatuomari ja sivutoiminen sovittelija.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →