Analyysi artikkelista: Asta Lepän kolumni: Mistä johtuu ilmastonmuutoskeskustelun aggressiivisuus?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää ilmastokeskustelun aggressiivisuuden amerikkalaisperäiseksi kulttuurisodaksi, jossa matalammin koulutetut reagoivat turhautumiseensa. Lukijalle välittyy kuva, että vastakkainasettelu on järjetöntä ja estää todellisen systeemisen muutoksen, mutta samalla kirjoittaja itse asettaa vastakkain 'koulutetun kulttuurisen yläluokan' ja 'matalammin koulutetun väestönosan'.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'älämölö') ja kehystää ilmastokriittisyyden irrationaaliseksi ilmiöksi. Vaikka kirjoittaja lopussa pyrkii ymmärtämään myös vastapuolen asemaa, alkuasetelma on vahvasti akateemista maailmankuvaa puolustava.
Kehystys painottaa tieteellistä konsensusta, kritisoi energiateollisuuden lobbausta ja näkee ilmastokriittisyyden populismina. Lopun kritiikki markkinadoktriinia kohtaan on tyypillistä vasemmistolaista yhteiskuntakritiikkiä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tieteellinen konsensus
- Systeemisen muutoksen tarve
Kritisoidut tahot
- Ilmastokriittiset some-keskustelijat
- Energiateollisuus
Puolustetut tahot
- Tiedeyhteisö
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmastokriittisten kokemusten syvempi taustoitus (esim. taloudellinen ahdinko) jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi ilmastotoimet koetaan uhkana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastonmuutoskeskustelun tulehtuneisuudesta.
Turhautuminen yhteiskunnallisen keskustelun tasoon.
Käytetään termejä kuten 'älämölö' kuvaamaan vastapuolen keskustelua.
Rakennetaan vastakkainasettelu 'meidän' ja 'heidän' välille.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se vahvistaa artikkelin polarisoivaa kehystä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön teemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kolumnin aihetta.
Otsikko kysyy neutraalisti ilmiön syitä.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli tunnistaa polarisaation, mutta käyttää itsekin jakoa 'koulutettu yläluokka' vs 'matalammin koulutetut'.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kuvatessaan ilmastokeskustelua, mutta tekee sen analyyttisessä mielessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikolla on kate sisällössä, mutta ingressin lupaus 'miten suhtautua' jää osin vastaamatta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaista keskustelua ja tutkimustietoa omaperäisellä tavalla.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää ilmastokeskustelun aggressiivisuuden amerikkalaisperäiseksi kulttuurisodaksi, jossa matalammin koulutetut reagoivat turhautumiseensa. Lukijalle välittyy kuva, että vastakkainasettelu on järjetöntä ja estää todellisen systeemisen muutoksen, mutta samalla kirjoittaja itse asettaa vastakkain 'koulutetun kulttuurisen yläluokan' ja 'matalammin koulutetun väestönosan'.
Herää kysymys, miksi artikkeli päätyy lopulta syyttämään markkinadoktriinia ja talouskasvun vaatimusta, vaikka se alkaa kritisoimalla nimenomaan ilmastokriittisten some-käyttäytymistä; tämä voi olla yritys kuroa umpeen kirjoittajan kuvaamaa jakoa yläluokan ja muun väestön välillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Keskustelun kuvaaminen 'älämölöksi'.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini71
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli nojaa vahvasti EVA:n ja IEA:n tilastoihin argumentaatiossaan.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ilmastokyselyt Suomessa
- energiateollisuuden investoinnit
Suositellut lähteet
- EVA
- IEA
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →