Analyysi artikkelista: Asiantuntijat analysoivat Stubbin ”ristiriitaisia” puheita
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin venäläisen tutkijan näkemyksiä, joissa Suomen presidentin ulkopoliittisia linjauksia kritisoidaan ja Nato-jäsenyyttä pidetään virheenä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen nykyinen linja on ristiriitainen ja aiempaa puolueettomuutta idealisoidaan, vaikka Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija pyrkiikin tasapainottamaan tätä näkemystä.
Artikkeli raportoi venäläismedian näkemyksiä Suomen presidentistä, mutta jää pintapuoliseksi ja nojaa vahvasti ulkopuoliseen, kriittiseen tulkintaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa merkittävän äänen venäläiselle tutkijalle, joka kritisoi Suomen Nato-politiikkaa. Vaikka mukana on vastapainoa, jutun kehys on vahvasti sidottu venäläismedian tulkintaan.
Artikkeli raportoi kriittistä näkökulmaa, mutta ei ota itse kantaa. Se on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa tuodaan esiin ulkopuolista kritiikkiä, mutta tasapainotetaan sitä suomalaisen asiantuntijan kommenteilla.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen Nato-jäsenyyden kyseenalaistaminen
- Stubbin puheiden ristiriitaisuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Venäläismedian ja tutkijan taustoja ei avata. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä riippumaton vai valtion ohjaama media/tutkija.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Venäläisasiantuntijan kautta välittyvä epäluottamus Suomen nykyistä ulkopolitiikkaa kohtaan.
Sanojen kuten 'ristiriitainen' ja 'idiootti' käyttö luo negatiivista sävyä.
Suomen ja Venäjän suhteiden heikkenemisen korostaminen.
Tunnevetoaminen on peräisin haastateltavien kommenteista, joita artikkeli raportoi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään asiantuntijoiden analyysia Stubbin puheista.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Asiantuntijat analysoivat Stubbin ”ristiriitaisia” puheita
Sana ristiriitainen lataa otsikon negatiivisella sävyllä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna32
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi kieltään.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmia, mutta kirjoittaja ei niitä vahvista.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Stubb on jutun kohde, mutta häntä ei ole kuultu suoraan, vaan hänen puheitaan tulkitaan ulkopuolisten toimesta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — venäläistutkijan väitteet on selkeästi osoitettu hänen sanomikseen.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki — venäläismedian ja venäläistutkijan motiiveja ei avata lukijalle riittävästi.
6 Omaperäisyys
Artikkeli referoi venäläismedian sisältöä, mikä on tyypillistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin venäläisen tutkijan näkemyksiä, joissa Suomen presidentin ulkopoliittisia linjauksia kritisoidaan ja Nato-jäsenyyttä pidetään virheenä. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen nykyinen linja on ristiriitainen ja aiempaa puolueettomuutta idealisoidaan, vaikka Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija pyrkiikin tasapainottamaan tätä näkemystä.
Herää kysymys, miksi Iltalehti valitsee lähtökohdaksi juuri venäläismedia Fontankan analyysin, joka on sävyltään kriittinen Suomen Nato-politiikkaa kohtaan, sen sijaan että haastattelisi suomalaisia asiantuntijoita suoraan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään venäläismedian tulkintoja Stubbin puheista.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →