Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijalta: Tiekarhujen katoamisen näkee teiden kunnossa ‒ niillä soratiet pysyisivät ajettavina

Maaseudun Tulevaisuus Mielipidekirjoitus 19.8.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
72
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja nostaa esiin maaseudun tiestön heikkenevän kunnon ja kritisoi nykyistä hoitotapaa, jossa tiekarhujen käyttö on vähentynyt. Rivien välistä välittyy turhautuminen valtion säästötoimiin ja vertailu Ruotsiin, joka esitetään fiksumpana toimijana.

Mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuus Ilmari Schepel · 19.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja esiintyy maaseudun asukkaana ja agronomina, joka tarkastelee asiaa käytännön kokemuksen kautta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Teksti on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on odotettua. Se kuitenkin käyttää latautunutta kieltä ja vertailua Ruotsiin ohjatakseen lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus ajaa maaseudun etua ja kritisoi julkisen sektorin säästöjä. Se ei kuitenkaan asetu selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy alueelliseen ja tekniseen kysymykseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sorateiden kunnossapidon laiminlyönti
  • Tiekarhujen tekninen välttämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Kustannusrakenteen tai muiden hoitomenetelmien vertailua ei esitetä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi tiekarhujen käyttö on vähentynyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Vertailu Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja on turhautunut teiden huonoon kuntoon.

Huoli

Huoli maaseudun elinvoimasta ja tiestön tulevaisuudesta.

Latautunut kieli

Käytetään ilmauksia kuten 'surkeaksi on siis mennyt' ja 'litteitä kuin pannukakku'.

Ironia tai sarkasmi

Kysymys Ruotsin fiksuudesta verrattuna itänaapuriin.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle ja palvelee kirjoittajan tavoitetta herättää keskustelua.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman provosoivaa sävyä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulman.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää lievää vastakkainasettelua Suomen ja Ruotsin välillä.

Populismi: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä eliitin (päättäjät) kritisoinnista kansan (maaseudun asukkaat) edun nimissä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 72/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma, ei uutinen.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on informatiivinen, mutta teksti sisältää kärjistyksiä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on maaseudun mediassa toistuva, mutta kirjoittajan tekninen näkökulma tuo siihen oman lisänsä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maaseudun asukkaita ja tieinfrastruktuurin ylläpidosta vastaavia tahoja, jotka ajavat sorateiden säännöllistä ja laadukasta kunnossapitoa.
Pelissä Maaseudun saavutettavuus ja tiestön kunto vs. valtiontalouden säästötavoitteet. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen maaseudun asukkaiden kokemaa heikennystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tiekarhujen käyttö on ainoa oikea tapa hoitaa sorateitä ja että Ruotsin malli on automaattisesti parempi. ”miksi Ruotsi on lähes aina fiksumpi kuin itänaapurinsa?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuun siirto nykyisestä tilanteesta jää epämääräiseksi, vaikka viitataan yleisesti päättäjiin. ”miksi Suomella oli aiemmin varaa pitää soratiet tiekarhuilla kunnossa, mutta nyt ei enää?”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijana toimitusjohtajaa vahvistamaan omaa näkemystään. ”Yhtiön toimitusjohtajan Esa Halttusen mukaan Suomessa ei ole käytössä viittäkymmentäkään konetta”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja nostaa esiin maaseudun tiestön heikkenevän kunnon ja kritisoi nykyistä hoitotapaa, jossa tiekarhujen käyttö on vähentynyt. Rivien välistä välittyy turhautuminen valtion säästötoimiin ja vertailu Ruotsiin, joka esitetään fiksumpana toimijana. Teksti normalisoi ajatuksen, että sorateiden huono kunto on suora seuraus poliittisista ja taloudellisista valinnoista, ei luonnollinen kehityskulku.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan agronomi-tausta ja asuinpaikka Suomussalmella vaikuttaneet siihen, että hän painottaa nimenomaan sorateiden merkitystä maaseudun elinvoimalle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita adjektiiveja kuvaamaan teiden kuntoa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ilmari Schepel muut analyysit →
Suomi Veekmas työelämä kotimaa Ruotsi Esa Halttunen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide
  • soratie
  • tiekarhu
  • tiehoito
  • maaseutu
  • Veekmas

Tiedot tästä analyysistä

Maaseudun asukkaille tiestön kunto on [...252 sanaa...] itänaapurinsa?" Ilmari Schepel MMK/agronomi Suomussalmi

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →