Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Euroopassa nähdyt metsäpalot voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia Suomessakin – ”Varautukaa nyt kunnolla”

Yle Uutinen 29.7.2023
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10
  • GPT-5.4 Mini12

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
93
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • Mistral Small90
  • GPT-5.4 Mini93

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä metsäpaloriskistä Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka nykyinen tilanne on hallinnassa, varautuminen on välttämätöntä tulevaisuuden uhkien vuoksi, mikä tukee viranomaisten hankkeita ja resurssien tarvetta.

Uutinen Yle STT · 29.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin Pelastusopiston erikoistutkijan asiantuntemuksen varaan.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin matala, sillä se keskittyy viranomaisten näkemyksiin varautumisesta ilman voimakasta ideologista latausta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistyötä ja riskienhallintaa. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se raportoi asiantuntijan näkemyksiä varautumisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten varautumisen tärkeys
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttama riski

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli mahdollisista tulevaisuuden metsäpaloista.

Realismi

Asiallinen lähestymistapa varautumiseen.

Liioittelu / korostus

Korostetaan tulevaisuuden riskejä vertaamalla niitä Ruotsin vuoden 2018 ennätyspaloihin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon riskeistä, mikä on uutisoinnissa hyväksyttävää.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee metsäpalojen mahdollisuutta ja varautumista.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small60
  • GPT-5.4 Mini28

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää varoittavaa sävyä ja suoraa lainausta luodakseen kiireen tuntua. "Varautukaa nyt kunnolla"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja asiallinen, vaikka se sisältääkin varoituksen.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small5
  • GPT-5.4 Mini5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small0
  • GPT-5.4 Mini0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, joten vastineoikeutta ei tarvita.

4 JSN-arvio 93/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

93
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet (asiantuntija, viranomaiset) on nimetty.
  • JO 7: Asiantuntijalähteiden käyttö on asianmukaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia viranomaisten tiedoista, ei sisällä uutta tutkimusta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Pelastuslaitokset ja viranomaiset hyötyvät kehyksestä, joka korostaa varautumisen tärkeyttä ja oikeuttaa resurssien suuntaamisen metsäpalojen torjuntaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että metsäpalojen riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, mikä on vakiintunut oletus tekstissä. ”Pidemmät kuivat kaudet yleistyvät pohjoismaissakin.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Juha Laitinen on artikkelin ainoa ääni, joka tulkitsee riskejä ja varautumisen tarvetta. ”Pelastusopiston erikoistutkija Juha Laitinen STT:lle.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ajatuksen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyvästä metsäpaloriskistä Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka nykyinen tilanne on hallinnassa, varautuminen on välttämätöntä tulevaisuuden uhkien vuoksi, mikä tukee viranomaisten hankkeita ja resurssien tarvetta.

7 Tilastokytkos 61/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini62

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
61/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelissa mainitaan metsäpalojen keskikoko (0,4 ha), mutta se ei ole artikkelin ydinargumentti.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • metsäpalojen määrä Suomessa

Suositellut lähteet

  • Pelastusopisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pelastusopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Pelastusopisto Suomen metsäkeskus ympäristö politiikka Juha Laitinen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ilmasto
  • metsät
  • metsäpalot
  • maastopalot
  • Suomi
  • Pohjoismaat
  • pelastustoiminta
  • Metsäpalojen torjunta

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa on toistaiseksi vältytty samanaikaisilta [...416 sanaa...] on julkaistu 27. heinäkuuta 2021.

Sisältö haettu
5.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →