Analyysi artikkelista: Sote-alan keskusjärjestöille jatkossa tukea vain poikkeustapauksissa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli välittää ministeri Rydmanin linjauksen sote-järjestöjen rahoituksen tiukentamisesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys rajata julkista tukea erityisesti järjestöjen harjoittamalta yhteiskunnalliselta vaikuttamiselta, mikä kaventaa kansalaisjärjestöjen roolia poliittisessa keskustelussa.
Lyhyt ja suoraviivainen uutinen ministerin linjauksesta, mutta kärsii merkittävästi vastapuolen äänen puuttumisesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se esittää ministerin linjauksen ainoana äänenä ilman järjestöjen vastinetta. Tämä luo hallintokeskeisen kehyksen, jossa leikkausten perustelut saavat hallitsevan aseman.
Kehystys, joka painottaa julkisten menojen karsimista ja järjestöjen vaikuttamistyön rahoituksen lopettamista, heijastaa oikeistolaista arvomaailmaa valtion roolista ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ministeriön näkökulma rahoituksen priorisoinnista
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Järjestöjen näkökulma leikkausten vaikutuksista puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, mitä toimintaa leikkaukset käytännössä lopettavat.
- Tausta Taustatieto siitä, mitä järjestöjen vaikuttamistyö on aiemmin sisältänyt. — Lukija ei voi arvioida, onko leikkaus perusteltu vai onko kyseessä järjestöjen roolin kaventaminen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Sävy on asiallinen ja keskittyy budjettipäätöksen realiteetteihin.
Artikkeli on sävyltään neutraali ja toteava, eikä pyri vetoamaan tunteisiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa hallituksen linjausta ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, mutta sen yksipuolisuus on rakenteellinen ongelma.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy vastakkainasettelua järjestöjen vaikuttamistyön ja terveyden edistämisen välillä, mutta kirjoittaja raportoi tämän neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sote-järjestöjä, joiden rahoitus leikkautuu, ei ole kuultu lainkaan. He olisivat voineet kertoa leikkausten vaikutuksista palveluiden saatavuuteen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen on selkeä, vaikka näkökulma on kapea.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; järjestöjä, joiden rahoitus loppuu, ei ole kuultu.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun ministerin linjaus esitetään ainoana totuutena ilman kontekstia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan ministerin X-viestin toistamiseen ilman omaa taustoitusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli välittää ministeri Rydmanin linjauksen sote-järjestöjen rahoituksen tiukentamisesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys rajata julkista tukea erityisesti järjestöjen harjoittamalta yhteiskunnalliselta vaikuttamiselta, mikä kaventaa kansalaisjärjestöjen roolia poliittisessa keskustelussa.
Herää kysymys, miksi järjestöjen omaa näkemystä leikkausten vaikutuksista ei ole haettu, vaikka kyseessä on merkittävä muutos kolmannen sektorin rahoituspohjassa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu budjettipäätökseen, jonka tarkistaminen vaatisi STM:n virallisia avustuslinjauksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna60
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- sote-järjestöjen avustukset 2024-2025
Suositellut lähteet
- Sosiaali- ja terveysministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →