Analyysi artikkelista: Kommentti: Sdp katsoo kauhuissaan, kun Minja Koskelan vasemmistoliitto imee kannatusta ”huuhaa-linjallaan”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua SDP:n ja vasemmistoliiton välille, leimaten vasemmistoliiton nousun populismiksi ja talouspolitiikan epärealistiseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistoliiton kannatuksen kasvu nähdään uhkana SDP:n uskottavuudelle ja hallitusyhteistyön vakaudelle.
Artikkeli on politiikan toimittajan subjektiivinen analyysi, joka keskittyy puolueiden väliseen taktikointiin ja SDP:n sisäiseen ahdinkoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on vahvasti SDP-keskeinen ja käyttää latautunutta kieltä vasemmistoliitosta. Vastakkainen näkökulma vasemmistoliiton talouslinjasta puuttuu kokonaan, mikä tekee tekstistä yksipuolisen.
Vaikka artikkeli kritisoi vasemmistoliittoa, se ei aja selkeää oikeistolaista ideologiaa, vaan keskittyy SDP:n ja vasemmistoliiton väliseen valtapeliin. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen analyysi puolueiden välisistä suhteista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- SDP:n näkökulma
- Vasemmistoliiton talouspolitiikan epärealistisuus
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vasemmistoliiton oma näkemys talouspolitiikastaan puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa puolueiden välisistä linjaeroista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli SDP:n kannatuksen laskusta ja hallitusyhteistyön vaikeutumisesta.
Epäluottamus vasemmistoliiton talouspolitiikkaa kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'huuhaa-linja' ja 'kauhun paikka'.
Korostetaan puolueiden välistä linjaeroa ja jännitettä.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta tässä tapauksessa se on vahvasti manipuloivaa, koska se esittää SDP:n näkökulman ainoana totuutena.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä luodakseen jännitettä puolueiden välille.
Sanojen 'kauhuissaan' ja 'huuhaa-linjallaan' käyttö lataa otsikon voimakkaasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo selkeää vastakkainasettelua SDP:n ja vasemmistoliiton välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kuvaamalla vasemmistoliiton 'populistisena' ja SDP:n 'keskitien tallaajana'.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vasemmistoliittoa kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Ylen gallup) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat kolumnin muodossa, mutta sävy on poikkeuksellisen latautunut.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen (huuhaa-linja) lähdekritiikki puuttuu.
6 Omaperäisyys
Kolumni toistaa perinteistä poliittista analyysia puolueiden välisistä suhteista.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua SDP:n ja vasemmistoliiton välille, leimaten vasemmistoliiton nousun populismiksi ja talouspolitiikan epärealistiseksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa vasemmistoliiton kannatuksen kasvu nähdään uhkana SDP:n uskottavuudelle ja hallitusyhteistyön vakaudelle.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja käyttää historiallisia viittauksia kommunismiin vasemmistoliiton yhteydessä, vaikka puolue on toiminut vuosikymmeniä itsenäisenä toimijana. Tämä kehystys voi palvella pyrkimystä kyseenalaistaa puolueen hallituskelpoisuus.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään halventavia termejä kuvaamaan poliittista vastustajaa.
9 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu gallup-lukuihin ja väitteisiin talouspolitiikasta, joiden tarkistaminen on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- puolueiden kannatuskehitys
- Suomen julkisen talouden korkomenot
Suositellut lähteet
- Yle
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →