Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Suomi painaa puolustuspolitiikassa jarrua ja kaasua

Yle Analyysi 16.2.2017
Pisteet – Ei laskettavissa Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Suomen puolustuspolitiikan jännitteen modernin läntisen integraation ja vanhakantaisen liittoutumattomuusretoriikan väliseksi kamppailuksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolustusministerin toimet nähdään ristiriitaisina: toisaalta hän edistää käytännön yhteistyötä, toisaalta hänet leimataan sisäpoliittiseksi jarrumieheksi.

Analyysi Yle Riikka Uosukainen · 16.2.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli on turvallisuuspolitiikan erikoistoimittajan analyysi, joka tarkastelee tilannetta poliittisen ja strategisen asiantuntemuksen kautta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa integraatiomyönteistä näkökulmaa ja kuvaa vastustuksen lähinnä sisäpoliittisena jarruna. Vaikka analyysi on asiallinen, se ei anna ääntä liittoutumattomuutta korostaville tahoille, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi puolustusministerin toimintatapoja, mutta tekee sen osana laajempaa turvallisuuspoliittista analyysia. Ideologinen suunta ei ole selkeä, vaan kyse on enemmän hallintotavan ja strategisen linjan arvioinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolustusyhteistyön syventämisen välttämättömyys
  • Sisäpoliittisen vastustuksen kuvaaminen jarruna

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi turvallisuuspoliittinen tausta liittoutumattomuuden perusteista puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi liittoutumattomuus on edelleen poliittisesti painava kanta.
  • Todistusaineisto Tarkemmat tiedot puolustusmenojen kasvusta tai velkaantumisesta puuttuvat. — Väite velkaantumisesta jää ilman konkreettista perustelua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli puolustusmenojen kasvusta ja velkaantumisesta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen poliittiseen vääntöön ja 'jarruttamiseen'.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'hiukset pystyyn' ja 'jarruna' käytetään kuvaamaan poliittista vastakkainasettelua.

Konflikti- tai kriisikehys

Puolustuspolitiikka kehystetään jatkuvaksi sisäiseksi väännöksi.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee poliittisen tilanteen havainnollistamista, ei puhdasta manipulointia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa kuvataan puolustuspolitiikan ristiriitaisia suuntia.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on analyyttinen, mutta käyttää metaforaa 'jarrua ja kaasua' kuvaamaan poliittista jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on tasapainoinen ja kuvailee poliittista tilannetta metaforisesti.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua integraation ja 'jarruttavan' sisäpolitiikan välille.

Populismi: 25/100

Sisältää viittauksia poliittiseen eliittiin ja 'kulisseihin', mutta ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Puolustusministeri Jussi Niinistöä kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata väitteisiin.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi kokoaa yhteen tunnettuja poliittisia jännitteitä, mutta ei tuo merkittävästi uutta tietoa.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee puolustusyhteistyön ja Nato-kumppanuuden syventämistä kannattavia tahoja, sillä se esittää vastustuksen sisäpoliittisena jarruna ja vanhentuneena ajatteluna.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolustusmenojen kasvu ja velkaantuminen ovat välttämätön seuraus turvallisuusympäristön muutoksesta. ”Käytännössä otamme turvallisuuttamme vastaan uutta velkaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätösten vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan integraation etenemisestä. ”Suomi on sitoutunut ja sitoutuu monin eri tavoin läntiseen rintamaan”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen lähinnä hallituksen sisäiselle kritiikille ja pääesikunnan kulisseille, mutta ei haastattele itse puolustusministeriä tai kritisoijia suoraan. ”Politiikan ja pääesikunnan kulisseissa on ärsyttänyt myös Niinistön halu satsata reservin kasvattamiseen.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kehystää Suomen puolustuspolitiikan jännitteen modernin läntisen integraation ja vanhakantaisen liittoutumattomuusretoriikan väliseksi kamppailuksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolustusministerin toimet nähdään ristiriitaisina: toisaalta hän edistää käytännön yhteistyötä, toisaalta hänet leimataan sisäpoliittiseksi jarrumieheksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa Niinistön roolia 'jarruna', vaikka samalla todetaan hänen edistävän kahdenvälisiä sopimuksia – tämä voi viitata toimitukselliseen pyrkimykseen henkilöidä monimutkainen poliittinen prosessi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään ilmaisua 'hiukset pystyyn' kuvaamaan poliittista erimielisyyttä.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää puolustusmenojen kasvavan ja velkaantumisen lisääntyvän, mikä vaatisi tilastollista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen puolustusmenot 2010-2020
  • Nato-maiden puolustusmenojen kehitys

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Nato
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva → Katso kirjoittajan Riikka Uosukainen muut analyysit →
Donald Trump Nato Jussi Niinistö Suomi Euroopan unioni Ruotsi politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • puolustuspolitiikka
  • politiikka
  • Jussi Niinistö
  • Sotilaallinen sitoutumattomuus
  • Pohjoismaat
  • turvallisuuspolitiikka
  • sotilaallinen yhteistyö
  • kansainvälinen yhteistyö

Tiedot tästä analyysistä

Suomi tasapainoilee kiihtyvän kansainvälisen puolustusyhteistyön [...259 sanaa...] välttämättä varmaa, että käytäntö jatkuu.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →