Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkijat laskivat hallituksen päätösten vaikutukset: pienituloisimmat köyhtyvät, suurituloisimmat rikastuvat

Yle Uutinen 18.8.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää hallituksen talouspolitiikan seuraukset yksipuolisesti negatiivisina, korostaen pienituloisten aseman heikkenemistä ja tuloerojen kasvua. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka tietoisesti köyhdyttää heikoimmassa asemassa olevia samalla kun hyvätuloiset vaurastuvat, ilman että artikkelissa avataan hallituksen tavoitteita tai laajempaa taloudellista kontekstia.

Uutinen Yle Petri Raivio · 18.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee hallituksen päätöksiä kriittisestä, sosiaalipoliittisesta näkökulmasta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain hallituksen toimien negatiivisiin vaikutuksiin. Vaikka tutkimustulokset esitetään, vastapainoa tai hallituksen tavoitteiden kontekstointia ei ole riittävästi.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys painottaa sosiaalista eriarvoisuutta ja hallituksen toimien aiheuttamaa köyhyyttä, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle politiikkakritiikille. Tasapainottava näkökulma puuttuu.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sosiaaliturvan leikkausten negatiiviset vaikutukset pienituloisiin

Kritisoidut tahot

Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkin takana oleva tieto on haettu ja tarkistettavissa — linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja veronalennukset ovat Laboren simulaation mukaan lisänneet pienituloisuutta liki 99 000 henkilöllä ja nostaneet gini-kerrointa 0,84 pistettä. Tutkimus on julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön teoksessa, joka on kytköksissä SDP:hen. Laboren tutkijat Milla Nyyssölä ja Merja Kauhanen esittävät tulokset lyhyen aikavälin vaikutuksina ilman käyttäytymismuutoksia.

Artikkelissa ei kerrota, millaiseen lähtötilanteeseen leikkaukset tehtiin. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuosia, ja hallitus on toteuttanut sopeutuksia usean miljardin euron edestä aiemmin. Leikkausten kokonaissumma työttömyys-, koulutus- ja asumistuessa on tutkimuksen mukaan noin 1,8 miljardia euroa, mutta toimeentulotuen menot ovat kasvaneet sadoilla miljoonilla. Vertailukohta puuttuu: kuinka suuri osa sopeutustarpeesta katetaan muilla keinoilla kuin sosiaaliturvan supistamisella.

Pienituloisimman viiden prosentin tulot putosivat 828 euroa vuodessa ja suurituloisimman nousivat 2 137 euroa. Artikkeli ei vertaa näitä lukuja koko väestön tulokehitykseen tai aiempien hallitusten vastaaviin toimiin. Gini-kerroin on nyt 29,42, eli EU-maiden keskiarvon tasolla vuodelta 2024. Simulaatio ei sisällä työllisyysvaikutuksia, joita hallitus on tavoitellut työnteon kannusteiden parantamisella. Työttömyys on kuitenkin jatkanut nousuaan heikon talouskasvun oloissa.

Hallituksen edustajaa tai muita asiantuntijoita, jotka arvioisivat leikkausten työllisyys- tai kestävyysvaikutuksia, ei kuulla. Tutkimus korostaa lyhyen aikavälin tulonjakovaikutuksia, mutta ei käsittele sitä, miten samat päätökset vaikuttavat julkisen talouden velkaantumiseen pidemmällä aikavälillä tai millaisia vaihtoehtoja sopeutukseen olisi ollut käytettävissä.

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 18.8.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituksen tavoitteet ja taloudelliset realiteetit, jotka johtivat leikkauksiin, puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi päätöksiä on tehty.
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai muiden asiantuntijoiden näkökulma, jotka arvioivat leikkausten työllisyysvaikutuksia, puuttuu. — Yksipuolinen näkökulma estää tasapainoisen päätöksenteon arvioinnin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli pienituloisten ja lasten aseman heikkenemisestä.

Paheksunta / viha

Implisiittinen paheksunta hallituksen päätöksiä kohtaan, jotka suosivat hyvätuloisia.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja termejä kuten 'murskaava vaikutus'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan pienituloiset ja hyvätuloiset vastakkain.

Tunnevetoaminen on läsnä erityisesti lasten köyhyyden ja 'murskaavan vaikutuksen' kautta, mikä ohjaa lukijaa tuomitsemaan hallituksen toimet.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin esittämiä tutkimustuloksia.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää kärjistävää vastakkainasettelua.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'köyhtyvät' ja 'rikastuvat' luomaan jyrkän vastakkainasettelun.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua pienituloisten ja hyvätuloisten välille hallituksen päätösten kautta.

Populismi: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä, joissa hallitus (eliitti) asetetaan vastakkain kansan (pienituloiset) kanssa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajaa ei ole kuultu vastaamassa tutkimuksen esittämään kritiikkiin.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimustulosten osalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on pyritty erottamaan toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallituksen edustajaa ei ole kuultu samassa yhteydessä vastaamassa kritiikkiin.
  • JO 15: Otsikko on kärjistävä suhteessa tutkimuksen simulaatioluonteeseen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ulkopuolisen tutkimuslaitoksen julkaisuun.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen politiikkaa kritisoivia tahoja, kuten SDP:tä ja Kalevi Sorsa -säätiötä, joiden tilaama tutkimus esitetään hallituksen toimien negatiivisten vaikutusten todisteena.
Pelissä Sosiaalinen oikeudenmukaisuus vs. talouskasvun tavoittelu. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen leikkausten negatiivisiin vaikutuksiin pienituloisiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen päätösten vaikutukset ovat suoraan verrannollisia hyvinvointiin ilman, että työllisyysvaikutuksia tai muita taloudellisia tavoitteita arvioidaan. ”Pienituloisten tulokehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea sosiaaliturvan leikkaukset.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen päätökset esitetään toimijana, joka aiheuttaa köyhyyttä, häivyttäen samalla mahdolliset muut taloudelliset tekijät. ”Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset ja veronalennukset ovat johtaneet ennakoitua suurempaan tuloerojen kasvuun.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti Laboren tutkijoiden ääneen, kun taas hallituksen näkökulma jää puuttumaan tai se on referoitu vain lyhyesti. ”Pienituloisuusrajan alapuolelle siirtyy lisää ihmisiä, mutta samalla pienituloisuus syvenee. Eli pienituloisten määrä kasvaa, ja jo ennestään pienituloisten tulot alenevat, kuvailee johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli esittää hallituksen talouspolitiikan seuraukset yksipuolisesti negatiivisina, korostaen pienituloisten aseman heikkenemistä ja tuloerojen kasvua. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka tietoisesti köyhdyttää heikoimmassa asemassa olevia samalla kun hyvätuloiset vaurastuvat, ilman että artikkelissa avataan hallituksen tavoitteita tai laajempaa taloudellista kontekstia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi tutkimuksen julkaisijan (Kalevi Sorsa -säätiö) kytkös SDP:hen mainitaan vasta jutun loppupuolella, vaikka se on keskeinen konteksti tutkimuksen tulkinnan kannalta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään emotionaalisesti ladattuja ilmauksia hallituksen toimien kuvaamiseen.

9 Tilastokytkos 80/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten simulaatioiden varaan, joten niiden ristiintarkistus on välttämätöntä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • tuloerot Suomessa
  • pienituloisuusaste
  • sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Labore
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Merja Kauhanen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Petri Raivio muut analyysit →
Merja Kauhanen Milla Nyyssölä Kalevi Sorsa -säätiö Labore Petteri Orpo politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • sosiaaliturva
  • tulonjako
  • menoleikkaukset
  • toimeentulotuki
  • Orpon hallitus

Tiedot tästä analyysistä

Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisuutta [...717 sanaa...] 18.8.2026 kello 16.00. Keskustele (555)

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →