Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääministeri Marinin visio nelipäiväisestä työviikosta pomppasi maailman mediaan – valtioneuvosto oikoo uutisia

Yle Uutinen 7.1.2020
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii oikaisemaan kansainvälisessä mediassa levinneen väärinkäsityksen, jonka mukaan Suomen hallitus ajaisi nelipäiväistä työviikkoa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus joutuu reagoimaan ulkomaisen median luomiin uutisankkoihin, mikä korostaa valtioneuvoston tarvetta hallita pääministerin julkista narratiivia.

Uutinen Yle Marika Harjumaa · 7.1.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu valtioneuvoston viestinnän antamien tietojen pohjalta.

28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen uutinen, mutta se nojaa vahvasti valtioneuvoston viestintään. Koska kyseessä on oikaisujuttu, valtioneuvoston ääni on luonnollinen, mutta se tekee jutusta yksipuolisen suhteessa ulkomaisiin medioihin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on luonteeltaan vahtikoira-tyyppinen oikaisu, joka neutraloi virheellistä tietoa. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se keskittyy faktojen tarkistamiseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Valtioneuvoston näkemys uutisoinnin virheellisyydestä

Kritisoidut tahot

  • ulkomaalaiset mediat

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ulkomaisten medioiden toimituksellisia prosesseja tai syitä uutisoinnille ei avata. — Lukija ei saa selvyyttä siihen, miksi virheellinen tieto levisi niin laajasti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin oikomalla virheellisiä väitteitä.

Latautunut kieli

Sanojen 'uutisankka' ja 'vedetty mutkia suoriksi' käyttö lataa tekstiä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy lähinnä virheellisen tiedon korjaamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kerrotaan valtioneuvoston oikaisseen uutisia.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'pomppasi' kuvaamaan uutisoinnin leviämistä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole merkittävää vastakkainasettelua, vaan kyse on tiedon korjaamisesta.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ulkomaalaisia medioita kritisoidaan uutisankkojen levittämisestä, mutta niille ei ole varattu tilaa vastata.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen oikomalla virheellisiä tietoja.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä, lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Ulkomaisia medioita ei ole kuultu samanaikaisesti, vaikka niitä kritisoidaan suoraan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu valtioneuvoston antamiin tietoihin, mikä on tyypillistä oikaisujutuille.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee valtioneuvoston viestintää, joka pyrkii korjaamaan pääministerin julkisuuskuvaan liittyvän virheellisen kansainvälisen uutisoinnin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ulkomaisten medioiden uutisointi on virheellistä ja vaatii oikaisua. ”Ulkomaisissa medioissa on vedetty mutkia niin suoriksi, että on syntynyt suoranainen uutisankka.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuu virheellisen tiedon leviämisestä ulkomaiselle medialle jää epäselväksi, vaikka valtioneuvosto on aktiivinen oikaisija. ”ei ole tietoa siitä, mistä Marinin visio on nyt pompahtanut ulkomaiseen mediaan.”
Kuka saa äänen Valtioneuvoston viestintäjohtajan ääni on keskeinen, kun taas ulkomaisten medioiden edustajia ei kuulla. ”Valtioneuvoston viestintäjohtajan Päivi Anttikosken mukaan ei ole tietoa siitä, mistä Marinin visio on nyt pompahtanut ulkomaiseen mediaan.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli pyrkii oikaisemaan kansainvälisessä mediassa levinneen väärinkäsityksen, jonka mukaan Suomen hallitus ajaisi nelipäiväistä työviikkoa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus joutuu reagoimaan ulkomaisen median luomiin uutisankkoihin, mikä korostaa valtioneuvoston tarvetta hallita pääministerin julkista narratiivia.

Tekoälyn vapaa havainto

Vaikuttaa siltä, että artikkeli on kirjoitettu ensisijaisesti valtioneuvoston antamien tietojen pohjalta, mikä selittää sen, miksi ulkomaisten medioiden motiiveja tai toimituksellisia prosesseja ei avata syvällisemmin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sanna Marin laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marika Harjumaa muut analyysit →
Sanna Marin La Repubblica The Sun The Independent The Daily Mail työelämä New Europe politiikka Päivi Anttikoski Die Welt
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Sanna Marin
  • politiikka
  • ulkomaat
  • Päivi Anttikoski
  • lyhennetty työaika
  • työelämä

Tiedot tästä analyysistä

Ulkomaisissa medioissa on vedetty mutkia [...343 sanaa...] taas lähtisi liikkeelle, Anttikoski arvelee.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →