Analyysi artikkelista: Keskusta ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen työttömyydestä: "Milloin kokoomus katsoo peiliin?"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
- Gemini 3.1 Flash Lite55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Lukijalle jää kuva, että työttömyyskehitys esitetään ennen kaikkea hallituksen vastuukysymyksenä, ei esimerkiksi suhdanne- tai ulkoisten tekijöiden seurauksena. Artikkeli nostaa oppositiopuheenvuorot vahvasti esiin ja jättää hallituksen vastauksen välikysymysprosessin varaan.
Uutinen raportoi välikysymyksen jättämisestä ja tuo esiin oppositioryhmien syytökset sekä hallituksen pääministerin ulkoisiin tekijöihin nojaavan vastauksen. EU-työttömyysluku antaa kritiikille numeerisen taustan, mutta varsinainen väittely jää tässä vaiheessa pääosin oppositiopuheiden varaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Teksti on uutismainen, mutta se rakentaa merkityksen pitkälti oppositiopuheenvuorojen kautta: Kurvisen ja Harkimon suorat sitaatit sisältävät syytökset ja kysymykset, kun taas pääministerin vastaus jää yhteen tiiviiseen perusteluun ulkoisista tekijöistä. EU-työttömyysluku toimii taustatukena oppositiokritiikille, mutta hallituksen argumentaatiota ei avata samassa laajuudessa. Tämä tekee kokonaisuudesta lievästi vinoutuneen oppositiokehystä vahvistavaksi.
Opposition ja hallituksen näkökulmat ovat läsnä, mutta oppositiolle annetaan enemmän tilaa suorilla, kärjistyvillä kysymyksillä ja syytöksillä. Hallituksen ulkoisiin tekijöihin nojaava selitys mainitaan, mutta se ei saa rinnalleen yhtä laajaa vastakommentointia tässä jutussa. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan voi päätellä yksiselitteisesti, koska kyse on ensisijaisesti vastuunjaosta ja välikysymysprosessista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Opposition tulkinta, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut ja että hallituksen pitäisi ottaa vastuu.
- EU-vertailu työttömyyden tasosta käytetään kritiikin tukena.
Kritisoidut tahot
- hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka
Puolustetut tahot
- pääministeri Petteri Orpo
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Työttömyyden kehitystä ei taustoitetaan laajemmin (esim. toimialoittaiset erot, alueelliset trendit tai työmarkkinan rakenteelliset tekijät). — Ilman taustaa lukija jää arvioimaan syitä pääosin poliittisten väitteiden varassa, jolloin ulkoisten tekijöiden ja politiikan vaikutusten erottaminen on vaikeampaa.
- Todistusaineisto Opposition ja hallituksen väitteille työttömyyden syistä ei esitetä lisäaineistoa tai tutkimusperusteita tämän jutun yhteydessä. — Kun perustelut jäävät puheenvuorojen tasolle, lukijan on vaikeampi arvioida, kuinka vahvasti esitetyt syy-yhteydet nojaavat näyttöön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli työttömyyden heikkenemisestä välittyy oppositiopuheesta ja EU-vertailun kärjessä olemisesta.
Oppositio ilmaisee paheksuntaa hallituksen toimia kohtaan ja kyseenalaistaa hallituksen syyttelyä.
Kysymysmuotoiset heitot (“Milloin kokoomus katsoo peiliin?”) kutsuvat lukijaa seuraamaan, miten hallitus vastaa.
Työttömyyttä kuvataan voimakkaasti (“EU:n kaikkein surkein työttömyystilanne”) ja hallituksen toimintaa luonnehditaan epäonnistumisena.
Teksti rakentaa asetelman oppositio vs. hallitus, jossa hallituksen väitetään syyllistävän muita ja oppositio vaatii vastuuta.
Kurvisen suora lainaus peiliin-kysymyksestä toimii tunneohjaimena ja tekee kritiikistä henkilöidyn.
Uutisessa on selvästi latautuneita sanavalintoja ja konfliktia korostavia sitaatteja, mutta ne liittyvät välikysymyksen luonteeseen ja vastuukysymyksen esittämiseen. Tunneveto ei kuitenkaan ole ainoa rakenne, koska mukana on myös EU-tilastoviittaus ja prosessikuvaus (vastaus eduskunnassa).
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisältöä: siinä kerrotaan välikysymyksen jättämisestä ja oppositioryhmien kritiikistä. Otsikossa on kysymysmuoto: "Milloin kokoomus katsoo peiliin?" ja sisällössä kerrotaan, että "Oppositioryhmät keskusta ja Liike Nyt ovat jättäneet tiistaina välikysymyksen Suomen työttömyystilanteesta."
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoista haastetta: "Milloin kokoomus katsoo peiliin?"
Otsikko kehystää vastakkainasettelua syyllistämällä ja haastamalla: "Milloin kokoomus katsoo peiliin?"
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti rakentaa vastakkainasettelua hallituksen ja opposition välillä, ja se käyttää syyllistävää kehystä: "Milloin kokoomus katsoo peiliin?". Samalla hallituksen ulkoisten syiden selitys esitetään, mikä estää pisteiden nousun korkeammalle.
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small20
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kansa–eliitti-asetelma ei nouse keskiöön, mutta hallituksen ja opposition välinen vastuunjako muistuttaa vahtikoira-asetelmaa. Kansan ja eliitin vastakkainasettelu näkyy lähinnä yleisluonteisena vastuupuheena, ei eksplisiittisenä “kansa vs. eliitti” -rakenteena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen pääministeri Petteri Orpo on mainittu ja hänen aiempi perustelunsa ulkoisista syistä esitetään, mutta jutussa ei ole hänen suoraa, tässä välikysymyksessä annettua vastinettaan oppositiokritiikkiin. Siksi vastine jää osin toisen käden tasolle tässä vaiheessa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähde mainitaan työttömyysluvuille (Eurostat).
- JO 15: Otsikko ja ingressi kertovat välikysymyksestä ja sen kohteesta.
- JO 7: Artikkeli pyrkii totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kuvaamalla prosessin ja esittämällä sekä opposition että pääministerin näkökulman.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalainen syy-seurausväite (työttömyyden syyt) esitetään pääosin vastapuolen argumentteja avaamatta, mikä heikentää lähdekritiikkiä.
- JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet eivät erotu täysin selkeästi, koska voimakkaat luonnehdinnat (esim. “surkein”) ovat mukana samassa uutisvirrassa kuin tilastot.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja uutisluonteinen, mutta sisältö koostuu pääosin välikysymyksen ja puheenvuorojen raportoinnista ilman laajaa uutta taustoitusta.
7 Rivien välistä
Lukijalle jää kuva, että työttömyyskehitys esitetään ennen kaikkea hallituksen vastuukysymyksenä, ei esimerkiksi suhdanne- tai ulkoisten tekijöiden seurauksena. Artikkeli nostaa oppositiopuheenvuorot vahvasti esiin ja jättää hallituksen vastauksen välikysymysprosessin varaan. Samalla EU-vertailu toimii taustakehyksenä, joka tekee kritiikistä konkreettisemman.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Opposition puheessa käytetään voimakkaita ilmaisuja työttömyyden tasosta ja hallituksen toimista.
Välikysymyksen perustelu toistetaan kehämäisesti: sama aihe kuin lokakuussa ja väite, että tilanne on edelleen huonontunut.
Oppositio esittää implisiittisesti, että työttömyys ei selity suhdanteella vaan hallituksen toimilla, ja hallituksen ulkoiset syyt jäävät vähemmälle kehittelylle.
9 Tilastokytkos
Jutun keskeinen numeerinen viite on Eurostatin työttömyysaste: "Eurostatin mukaan Suomen kausitasoitettu työttömyysaste oli tuolloin 10,3 prosenttia." Lisäksi väite EU:n heikosta asemasta tekee ristiintarkistuksesta relevantin.
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small80
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen työttömyysaste EU-vertailussa (Eurostat, kausitasoitettu työttömyysaste)
- työttömyysasteen kehitys Suomessa joulukuussa ja vertailu muihin EU-maihin
Suositellut lähteet
- Eurostat
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →