Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Roope Lipastin kolumni: Sutta ei kannata huutaa eikä sotaa manata

Yle Kolumni 25.9.2024
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kritisoi median tapaa luoda pelon ilmapiiriä sotaretoriikalla, mutta samalla se normalisoi ajatusta Venäjän vääjäämättömästä aggressiivisuudesta. Lukijalle välittyy ristiriitainen viesti: toisaalta kehotetaan välttämään vihaa ja turhaa provosoitumista, toisaalta vahvistetaan kuvaa Venäjästä historiallisesti poikkeuksellisen aggressiivisena toimijana.

Kolumni Yle Roope Lipasti · 25.9.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Kirjoittaja tarkastelee maailmaa ja mediaa tavallisen kansalaisen ja kirjailijan näkökulmasta, pohtien tunteiden ja retoriikan vaikutusta arkeen.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti subjektiivinen, mutta se käyttää latautunutta kieltä (esim. 'pelkoporno') ja yleistää median toimintaa. Vaikka se kritisoi sotaretoriikkaa, se samalla vahvistaa tiettyjä narratiiveja Venäjästä, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi median tapaa käsitellä turvallisuuspolitiikkaa, mutta ei asetu selkeästi perinteiselle vasen-oikea-akselille. Hän korostaa demokratiaa ja yhteistyötä, jotka ovat yleisiä arvoja. Teksti ei aja puoluepoliittista agendaa, vaan pikemminkin yleistä maltillisuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median harjoittama pelon lietsonta on haitallista.
  • Vihan tunne on hyödytön yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Median sotaretoriikan taustalla olevien syiden (kuten yleisön kysyntä ja turvallisuustilanteen vakavuus) tarkempi analyysi puuttuu. — Lukija saa kuvan, että media lietsoo pelkoa vain omasta halustaan, ilman yhteyttä todellisiin turvallisuusuhkiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli siitä, että jatkuva sotaretoriikka muuttaa maailman todellisuudessa sotaisammaksi.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen median tapaan toistella uhkakuvia päivittäin.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'pelkoporno' kuvaamaan uutisointia.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Käytetään esimerkkejä historiasta ja työelämästä tukemaan väitettä vihan hyödyttömyydestä.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa, sillä kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan uutisvirtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, joka käsittelee median sotaretoriikan haittoja.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on maltillinen ja tiivistää kolumnin teeman, mutta käyttää hieman provosoivaa 'sotaa manata' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee kolumnin teemaa ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli erottelee 'median' ja 'kansalaiset', mutta ei demonisoi vastapuolta voimakkaasti.

Populismi: 30/100

Sisältää lievää anti-elitististä sävyä median suhteen, mutta ei muodosta laajaa kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, jossa ei ole yksittäistä kritiikin kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikoilla ja kuvateksteillä on oltava sisällössä kate — kirjoittaja käyttää kärjistävää kieltä, joka voi hämärtää uutisvälityksen ja pelottelun rajaa.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja toistuva, mutta kirjoittajan tyyli on persoonallinen ja yhdistää historiaa, työelämää ja media-analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maltillisuuden ja harkinnan puolestapuhujia: se asettaa kyseenalaiseksi median sotaretoriikan ja pelon lietsomisen, mikä hyödyttää niitä, jotka kokevat nykyisen turvallisuuskeskustelun kuormittavaksi tai liian provosoivaksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän aggressiivisuus on historiallinen vakio, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”tunne, että Venäjällä ei ole kertaakaan sen syntymästä saakka ollut aikakautta, jolloin se ei olisi ollut aggressiivinen.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Median vastuu pelon lietsomisesta häivytetään yleistävällä 'media'-termillä ilman yksittäisten toimitusten tai journalististen prosessien erittelyä. ”Tuntuu, että etenkin iltapäivälehdet, mutta muutkin mediat, oikein kilpailevat”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa ääntään ja kokemustaan ainoana auktoriteettina, muut äänet ovat vain viittauksia median otsikoihin. ”Huomaan jatkuvasti tuntevani ihan aitoa vihaa naapuria kohtaan”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kritisoi median tapaa luoda pelon ilmapiiriä sotaretoriikalla, mutta samalla se normalisoi ajatusta Venäjän vääjäämättömästä aggressiivisuudesta. Lukijalle välittyy ristiriitainen viesti: toisaalta kehotetaan välttämään vihaa ja turhaa provosoitumista, toisaalta vahvistetaan kuvaa Venäjästä historiallisesti poikkeuksellisen aggressiivisena toimijana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan oma 'yllättävän sotaisa' luonne tietoinen vastapaino kolumnin rauhanomaiselle sanomalle, vai pyrkiikö hän tällä ironialla suojaamaan itseään mahdolliselta kritiikiltä, joka voisi pitää hänen näkemyksiään naiiveina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Termien kuten 'pelkoporno' käyttö median leimaamiseksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Roope Lipasti muut analyysit →
Suomi Vladimir Putin Venäjä Ukraina Boris Jeltsin työelämä Ruotsi politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjä
  • uhkakuvat
  • media
  • sodat
  • viholliskuvat
  • kolumnit
  • viha
  • Roope Lipasti

Tiedot tästä analyysistä

On ihan hyvä tietää, mistä [...664 sanaa...] omaksikin hämmästyksekseen yllättävän sotaisa kirjailija._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →