← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin kävi Suomen Nato-jäsenyyttä vastustaneille kansanedustajille

Ilta-Sanomat Uutinen 2.4.2023
Pisteet
59
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli yhdistää Nato-vastustamisen ja vaalitappion suoraksi syy-seuraussuhteeksi ilman syvempää analyysia muista mahdollisista vaalimenestykseen vaikuttaneista tekijöistä. Lukijalle välittyy viesti, että poikkeava kanta turvallisuuspolitiikassa johtaa poliittiseen marginaaliin, mikä vahvistaa vallitsevaa konsensusta.

Artikkeli raportoi Nato-vastustajien vaalitulokset, mutta tekee niistä yksinkertaistavan johtopäätöksen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee vaalitulosta eduskunnan kokoonpanon ja äänestyskäyttäytymisen kautta.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli kehystää Nato-vastustajien putoamisen suoraksi seuraukseksi heidän äänestyskäyttäytymisestään. Vaikka tämä on yksi mahdollinen selitys, artikkeli ei huomioi muita vaalimenestykseen vaikuttavia tekijöitä, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vaalituloksia ja äänestyskäyttäytymistä, mikä on journalistista perustyötä. Vaikka kehystys on Nato-myönteinen, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan pikemminkin valtavirran poliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-jäsenyyden vastustaminen johti vaalitappioon
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Muut vaalimenestykseen vaikuttaneet tekijät (kuten puolueiden yleinen kannatuskehitys tai vaalipiirikohtaiset muutokset) puuttuvat. — Lukija saa virheellisen kuvan, että Nato-kanta oli ainoa merkittävä tekijä vaalituloksessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli vetoaa vaalituloksiin kylminä faktoina.

Konflikti- tai kriisikehys

Nato-vastustajien kohtaloa käsitellään konfliktina, jossa he hävisivät.

Tunnevetoaminen on vähäistä; artikkeli nojaa enemmän tilastolliseen raportointiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 50/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 50/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko lupaa selitystä vaalitulokselle, mutta sisältö on lähinnä listaus äänestyskäyttäytymisestä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Juttu erottelee Nato-vastustajat muusta eduskunnasta, mutta ei käytä demonisoivaa kieltä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on vaalituloksen raportointi, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen vaalitulosten osalta.
  • JO 10: Äänestystulokset on attribuoitu eduskunnan päätöksiin.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu syy-seuraussuhteen osalta; vaalitappion syitä ei analysoida monipuolisesti.
  • JO 15: Otsikko lupaa analyysia, mutta sisältö on osittain irrallista listaa.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkisiin vaalituloksiin ja äänestyslistoihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Nato-jäsenyyden kannattajia ja valtavirran poliittista linjaa: vaalitulos esitetään ikään kuin Nato-vastaisuuden hylkäämisenä, mikä normalisoi Nato-myönteisen kannan ainoana järkevänä vaihtoehtona.
Pelissä Edustuksellinen moniäänisyys vs. poliittinen konsensus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, keskittyen siihen miten poikkeava kanta on karsiutunut eduskunnasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-kanta oli ensisijainen syy kansanedustajien putoamiseen. ”Nato-jäsenyyttä vastustaneiden vaalimenestys oli heikko.”
Kuka saa äänen Nato-vastustajien ääni kuuluu vain yhden lyhyen sitaatin verran, kun taas artikkelin kehys on vahvasti toimittajavetoinen. ”Osa ihmisistä on varmasti kokenut, että tämä (Nato-jäsenyys) on ainoa tie ja meikäläinen oli siellä vähemmistössä äänestämässä.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli yhdistää Nato-vastustamisen ja vaalitappion suoraksi syy-seuraussuhteeksi ilman syvempää analyysia muista mahdollisista vaalimenestykseen vaikuttaneista tekijöistä. Lukijalle välittyy viesti, että poikkeava kanta turvallisuuspolitiikassa johtaa poliittiseen marginaaliin, mikä vahvistaa vallitsevaa konsensusta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli listaa lopuksi täysin Nato-aiheeseen liittymättömiä vaalituloksia (kuten Nasima Razmyarin tai Sirpa Paateron tuloksia). Tämä vaikuttaa yritykseltä täyttää juttu uutissisällöllä, mutta se hämärtää jutun alkuperäistä teemaa ja luo vaikutelman, että kaikki vaalitulokset liittyvät Nato-keskusteluun.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 85/100, 2 tilastoaihetta
85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin vaalituloksiin ja äänestyslukuihin, joiden tarkistaminen on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • eduskuntavaalien 2023 tulokset
  • kansanedustajien äänestyskäyttäytyminen Nato-asiassa

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anna Kontula laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikko Marttinen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Nato-jäsenyyttä vastustaneiden vaalimenestys oli heikko. [...228 sanaa...] KESK** Keski-Suomen vaalipiiriÄänet: 5006 Tulospalveluun

Sisältö haettu
24.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella