Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jokelan kouluampuja ei kelvannut terroristiksi – suomalaisten väkivaltaa selitetään helposti yksilön ongelmilla

MTV Uutiset Analyysi 24.9.2017
Pisteet
68
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
48
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini48
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa lukijan pohtimaan, miksi yhteiskunta luokittelee väkivallantekoja eri tavoin tekijän taustan perusteella. Lukijalle välittyy kuva, että terrorismi-termin käyttö on poliittisesti latautunutta ja riippuvaista siitä, kuka teon tekee ja miten se sopii vallitsevaan maailmankuvaan.

Analyysi MTV Uutiset MTV Uutiset – STT · 24.9.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu kahden tutkijan asiantuntijalausuntojen varaan.

48
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen, mutta sen kehys on selvästi kriittinen suomalaista keskustelukulttuuria kohtaan. Valitut asiantuntijat tukevat tätä kriittistä näkökulmaa, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli tarkastelee yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja kriittisesti. Vaikka se haastaa vallitsevia käsityksiä, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy sosiologiseen analyysiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Terrorismin määrittely on poliittisesti ja kulttuurisesti sidonnaista.
  • Suomalainen yhteiskunta selittää kotoperäistä väkivaltaa yksilökeskeisesti.

Kritisoidut tahot

  • Suomalainen yhteiskunta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Viranomaisten tai lainsäätäjien näkökulma terrorismin määrittelyyn puuttuu. — Lukija saa vain tutkijoiden näkökulman, eikä ymmärrä, miten laki ja viranomaiset käytännössä määrittelevät terrorismin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Realismi
Epäluottamus

Kyseenalaistetaan yhteiskunnan kykyä ja halua luokitella väkivaltaa objektiivisesti.

Realismi

Tutkijoiden ääni vetoaa järkeen ja rakenteellisiin selityksiin.

Latautunut kieli

Termit kuten 'ei kelvannut terroristiksi' ja 'lintukoto' lataavat tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu kotoperäisen ja ulkomaalaistaustaisen väkivallan kohtelussa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee analyyttistä tarkoitusta, eli lukijan herättelyä pohtimaan vallitsevia käsityksiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 42

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pohditaan terrorismi-termin käyttöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääteeman, vaikka käyttääkin provokatiivista 'ei kelvannut' -ilmaisua.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'ei kelvannut terroristiksi', joka implikoi yhteiskunnan tietoisen valinnan tai torjunnan.

Kärjistys: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli nostaa esiin 'me vs. he' -asetelmia väkivallan tulkinnassa, mutta raportoi ne tutkijoiden näkökulmasta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli on asiantuntijavetoinen analyysi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin henkilökohtaisesti.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoita kuulemalla.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-analyysi on erotettu selvästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on yhteiskunnallinen analyysi, ei suora syytös yksilöä kohtaan.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta asiantuntijoiden näkökulma tuo syvyyttä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yhteiskunnallisen keskustelun kriitikoita, jotka haluavat osoittaa johdonmukaisuuden puutetta terrorismin määrittelyssä ja haastaa vallitsevan käsityksen 'lintukodosta'.
Pelissä Turvallisuuspolitiikan määrittely vs. yksilökeskeinen selitysmalli. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen yhteiskunnallista taipumusta selittää kotoperäinen väkivalta yksilön ongelmilla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Jokelan ampuminen olisi pitänyt luokitella terrorismiksi, ja pitää tätä tulkintaa itsestäänselvänä lähtökohtana. ”Jokelan ampumista ei ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta tekojen luokittelusta ei kohdisteta nimettyihin viranomaisiin, vaan käytetään passiivia tai yleistä 'Suomi'-viittausta. ”Jokelan ampumista ei ole pidetty Suomessa terrorismina”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni dominoi, kun taas viranomaisten tai poliittisten päättäjien näkemyksiä terrorismin määrittelystä ei kuulla. ”sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki”
Tunnelma Epäluottamus, Realismi

Artikkeli haastaa lukijan pohtimaan, miksi yhteiskunta luokittelee väkivallantekoja eri tavoin tekijän taustan perusteella. Lukijalle välittyy kuva, että terrorismi-termin käyttö on poliittisesti latautunutta ja riippuvaista siitä, kuka teon tekee ja miten se sopii vallitsevaan maailmankuvaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri Jokelan ampumisen vertailukohdaksi Turun puukotukselle; valinta korostaa nimenomaan 'kotoperäisen' ja 'ulkomaalaistaustaisen' väkivallan erilaista kohtelua, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen tarkasteluun suomalaisesta keskustelukulttuurista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka implikoivat yhteiskunnan toimivan epäjohdonmukaisesti.

9 Tilastokytkos 70/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini69
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa terrorismitietokantaan, jonka tilastollinen luokittelu on keskeinen osa argumentaatiota.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • terrorismi-iskut Suomessa 1970-2016

Suositellut lähteet

  • Supo
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pekka-Eric Auvinen laajempi kuva → Katso kirjoittajan MTV Uutiset – STT muut analyysit →
Pekka-Eric Auvinen Anders Behring Breivik Suomi Leena Malkki Turun joukkopuukotus Teemu Tammikko kotimaa Jokelan kouluampuminen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Jokelan koulusurma
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Jokelan ampumista ei ole pidetty [...612 sanaa...] vaikeampi palata. Jokelan koulusurma Kotimaa

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →