Analyysi artikkelista: Yli 40 asteen helteet hiipivät pohjoiseen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini93
- Grok 4.395
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisen osana eurooppalaista arkea. Lukijalle välittyy kuva, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset konkretisoituvat lämpötilarajoina, ja vaikka Suomi on toistaiseksi säästynyt äärimmäisimmiltä lukemilta, ilmiön laajeneminen pohjoiseen esitetään jatkumona.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinoumapisteet ovat matalat, sillä artikkeli nojaa asiantuntijatietoon ja historiallisiin mittaustietoihin ilman pyrkimystä provosoida.
Artikkeli käsittelee sääilmiöitä ja ilmastotiedettä, eikä se ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Lukijan ajatus ei taivu mihinkään poliittiseen suuntaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastonmuutoksen rooli sääilmiöiden taustalla
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Viittaukset kuumuuteen liittyviin kuolemiin luovat huolta ilmiön vakavuudesta.
Termien kuten 'hirmuhelteet' käyttö korostaa sääilmiön poikkeuksellisuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tilastollisiin faktoihin kuumuuden vaikutuksista terveyteen.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa käsitellään helteiden leviämistä pohjoisemmaksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa verbiä 'hiipivät'.
Otsikko kuvaa sääilmiön leviämistä neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on asiapohjainen eikä sisällä populistisia rakenteita.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 7: Artikkeli käyttää asiantuntijalähdettä ja tilastotietoa.
- JO 7: Lähteistys on kunnossa ja meteorologin rooli selkeä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutisraportti ajankohtaisesta sääilmiöstä.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisen osana eurooppalaista arkea. Lukijalle välittyy kuva, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset konkretisoituvat lämpötilarajoina, ja vaikka Suomi on toistaiseksi säästynyt äärimmäisimmiltä lukemilta, ilmiön laajeneminen pohjoiseen esitetään jatkumona.
7 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini88
- Grok 4.380
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu lämpötilaennätysten ja helleaaltojen yleistymisen varaan, mikä tekee tilastollisesta ristiintarkistuksesta relevanttia.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Euroopan helleaaltojen yleistyminen 2000-luvulla
- Lämpötilaennätykset Euroopassa
Suositellut lähteet
- Ilmatieteen laitos
- Eurostat
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →