Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen kouluissa on sitkeä ongelma – asiantuntija: ”Paskimmasta päästä”

Ilta-Sanomat Uutinen 30.8.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää kouluvertailun tarjoamista houkuttimena käsitellä koulujen eriytymistä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asemaa. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä epäonnistumisesta, jossa koulushoppailu nähdään oireena tiedonpuutteesta ja pelosta, ei niinkään vanhempien rationaalisesta valinnasta.

Artikkeli yhdistää asiantuntijakritiikin ja konkreettisen datan, mutta sortuu otsikoinnissa sensaatiohakuisuuteen.

Uutinen Ilta-Sanomat · 30.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu vahvasti tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemysten ympärille.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa vahvasti järjestelmäkriittistä näkökulmaa. Vaikka vastakkaisia näkemyksiä on mukana, asiantuntijan kärkevä kieli ja otsikon valinta ohjaavat lukijaa kriittiseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi koulutusjärjestelmän tilaa yleisellä tasolla. Vaikka se käyttää kärkevää kieltä, se ei asetu selkeästi perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin haastaa hallinnon ja järjestelmän toimivuuden.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Koulutusjärjestelmän rakenteellinen epäonnistuminen
  • Koulushoppailun haitallisuus

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen taustoitus alueiden eriytymisestä puuttuu. — Lukija ei saa riittävää kuvaa siitä, miten asuinalueiden eriytyminen on kehittynyt historiallisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli koulujen eriytymisestä ja lasten tulevaisuudesta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen koulutusjärjestelmän hitaaseen kehitykseen.

Latautunut kieli

Käytetään voimakkaita ilmauksia kuten paskimmasta päästä.

Konflikti- tai kriisikehys

Koulushoppailu ja eriytyminen asetetaan vastakkain yhteiskunnallisen vakauden kanssa.

Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, erityisesti otsikoinnin osalta, joka pyrkii herättämään voimakkaita reaktioita asiantuntijan suulla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 78/100, kärjistys 35

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa artikkelin sisällä olevaa asiantuntijan sitaattia, vaikka onkin sävyltään provokatiivinen.

Klikkihoukutus: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä houkutellakseen lukijan klikkaamaan: ”Paskimmasta päästä”.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana paskimmasta päästä on voimakkaasti latautunut ja epäasiallinen uutisotsikossa.

Kärjistys: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli tunnistaa koulushoppailuun liittyvän vastakkainasettelun, mutta raportoi siitä neutraalisti.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna12
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi nämä asiantuntijoiden näkemyksinä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purra on mainittu ja hänen X-julkaisunsa on siteerattu, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata artikkelin asiantuntijakritiikkiin.

5 JSN-arvio 65/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tarjoamalla tilastodataa.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin eroteltu asiantuntijoiden sitaateilla.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon latautunut kieli ei vastaa uutisen asiallista substanssia.
  • JO 21: Riikka Purran näkemys on tuotu esiin, mutta se on kehystetty osaksi laajempaa kritiikkiä ilman suoraa vastinetta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta hakukoneen käyttö on toimituksellisesti innovatiivinen lisä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee koulutusjärjestelmän rakenteellista uudistamista ajavia asiantuntijoita: ongelmat esitetään järjestelmän sisäisinä, mikä tekee poliittisesta puuttumisesta välttämätöntä.
Pelissä Perheiden valinnanvapaus koulun suhteen vs. koulujen alueellinen yhdenvertaisuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen järjestelmän epäonnistumista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että koulujen väliset erot ovat ensisijaisesti järjestelmän vika, ei asuinalueiden sosioekonomisten erojen seuraus. ”Virkamieskoneisto syyttää Karhusen mukaan Suomessa liikaa muuttunutta yhteiskuntaa, kun todellisuudessa jokin Suomen koulutusjärjestelmässä on rikki.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta koulujen eriytymisestä ei kohdisteta yksittäisiin päättäjiin, vaan järjestelmään itseensä. ”jokin Suomen koulutusjärjestelmässä on rikki”
Kuka saa äänen Tutkimusohjaaja Hannu Karhunen saa eniten tilaa ja käyttää voimakkainta kieltä, kun taas virkamiehiä ja vanhempien näkökulmaa referoidaan etäältä. ”Siinä suomalainen koulujärjestelmä on ollut paskimmasta päästä viimeiset kaksikymmentä vuotta”
Tunnelma Huoli

Artikkeli käyttää kouluvertailun tarjoamista houkuttimena käsitellä koulujen eriytymistä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asemaa. Lukijalle välittyy kuva järjestelmällisestä epäonnistumisesta, jossa koulushoppailu nähdään oireena tiedonpuutteesta ja pelosta, ei niinkään vanhempien rationaalisesta valinnasta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko hakukoneen tarjoaminen lukijoille keino sitouttaa lukija artikkeliin, joka muuten käsittelee hyvinkin abstraktia ja monimutkaista koulutuspolitiikkaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään epäasiallisia ilmauksia asiantuntijan sitaateissa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 84/100, 2 tilastoaihetta
84/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu vahvasti tilastollisen datan varaan, jota on syytä tarkastella virallisten lähteiden kautta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • oppimiserot Suomessa
  • S2-oppilaiden osuus peruskouluissa

Suositellut lähteet

  • Opetushallitus
  • Karvi
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva →
politiikka työelämä Hannu Karhunen Riikka Purra Annette Ukkola Elina Pekkarinen Sharmarke Said Aw-Musse Opetushallitus OECD Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Jos kehitystä ei saada pysäytettyä, [...1024 sanaa...] vain toimituksen tietoon. LähetäLue käyttöehdot

Sisältö haettu
30.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →