← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tekeekö Alexander Stubb Sanna Marinit? Tutkijalta viiltävä huomio

Iltalehti Uutinen 27.9.2025
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rinnastaa presidentti Alexander Stubbin ja Sanna Marinin sosiaalisen median suosion kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen johtajuus pelkistyy julkisuuskuvaksi ja fanituskulttuuriksi, jättäen poliittisen sisällön taka-alalle.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Petra Sneck · 27.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee politiikkaa henkilöiden ja julkisuuden kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on luonteeltaan viihteellinen ja keskittyy henkilöitymiseen. Vinouma on lievä, sillä se ei ota kantaa politiikkaan, vaan tarkastelee ilmiötä julkisuuden näkökulmasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin tai ideologioihin. Se käsittelee poliitikkoja julkisuuden henkilöinä, mikä on neutraalia suhteessa poliittiseen akseliin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliitikkojen julkisuuskuva ja sosiaalisen median suosio

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Henkilöityminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan vertailulla tunnettuihin hahmoihin.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko luo jännitteen vertaamalla Stubbia Mariniin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä viihteelliselle uutisoinnille.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin kysymystä.

Klikkihoukutus: 70/100

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja vertailua tunnettuun henkilöön houkutellakseen lukijaa: 'Tekeekö Alexander Stubb Sanna Marinit?'

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on sävyltään neutraali, vaikka se onkin provokatiivinen: 'Tekeekö Alexander Stubb Sanna Marinit? Tutkijalta viiltävä huomio'

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijan näkemys on erotettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Vertailu Mariniin on toistuva teema suomalaisessa mediassa.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Iltalehden lukijakuntaa, joka on kiinnostunut poliitikkojen henkilökohtaisesta brändistä ja vertailuista aiempiin poliittisiin hahmoihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliitikon suosio sosiaalisessa mediassa on vertailukelpoinen mittari, joka oikeuttaa rinnastuksen aiempaan pääministeriin. ”On perusteltua kysyä, onko Stubb sosiaalisessa mediassa uusi Sanna Marin?”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa asiantuntijan (tutkija) lausuntoon, joka vahvistaa otsikon luoman vertailun. ”Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb nähdään jopa Suomen kuninkaallisena parina, sanoo tutkija.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli rinnastaa presidentti Alexander Stubbin ja Sanna Marinin sosiaalisen median suosion kautta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen johtajuus pelkistyy julkisuuskuvaksi ja fanituskulttuuriksi, jättäen poliittisen sisällön taka-alalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko vertailu Sanna Mariniin valittu ensisijaisesti klikkauspotentiaalin vuoksi, sillä se yhdistää kaksi polarisoivaa ja tunnettua poliittista hahmoa, vaikka heidän roolinsa ja toimintaympäristönsä eroavat merkittävästi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Suzanne Innes-Stubb laajempi kuva Katso kirjoittajan Petra Sneck muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliitikot
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Alexander Stubb saa sosiaalisessa mediassa [...40 sanaa...] Sneck](https://www.iltalehti.fi/kirjoittajat/Petra%20Sneck) lauantai 27.9.2025 klo 11:01

Sisältö haettu
16.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →