Analyysi artikkelista: Noin 50 000 marssi Tukholmassa ilmastomielenosoituksessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Ruotsin ilmastopolitiikan kriisiksi, jossa kansalaisliike ja asiantuntijat asettuvat vastakkain hallituksen toimien kanssa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on hylännyt ilmastotavoitteet, samalla kun opposition kannatuskehitys nostetaan esiin vaihtoehtona nykyiselle politiikalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä hallituksen näkökulmaa ei ole pyydetty vastaamaan kritiikkiin. Tämä tekee jutusta hieman painottuneen, vaikka se ei ole avoimen provosoiva.
Juttu raportoi mielenosoituksesta ja asiantuntijoiden näkemyksistä. Vaikka kritiikki kohdistuu oikeistohallitukseen, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi ilmastopolitiikan toteutumisesta. Selkeää ideologista agendaa ei välity, vaikka hallituksen ääni puuttuukin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastoliikkeen kritiikki hallituksen politiikkaa kohtaan
- Asiantuntijoiden varoitukset päästövähennystavoitteiden vaarantumisesta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen perustelut polttoaineverojen laskulle tai muulle ilmastopolitiikalle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus on päätynyt kyseisiin ratkaisuihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ja päästövähennystavoitteiden vaarantumisesta.
Mielenosoittajien ja hallituksen välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy mielenosoituksen luonteeseen, ei toimitukselliseen manipulointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtuman keskeisen sisällön ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Juttu rakentaa asetelman mielenosoittajien ja hallituksen välille, mutta kieli pysyy asiallisena.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansan tahto vs. hallituksen politiikka -asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi tämän neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta kritisoidaan suoraan, mutta sille ei ole annettu tilaa vastata kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumasta.
- JO 11: Mielipiteet (Thunbergin kritiikki) on erotettu uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; hallituksen edustajaa ei ole haastateltu kritiikin kohteena.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia mielenosoituksesta, ei sisällä uutta tutkimuksellista otetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Ruotsin ilmastopolitiikan kriisiksi, jossa kansalaisliike ja asiantuntijat asettuvat vastakkain hallituksen toimien kanssa. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on hylännyt ilmastotavoitteet, samalla kun opposition kannatuskehitys nostetaan esiin vaihtoehtona nykyiselle politiikalle.
Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin opposition kannatusluvut juuri ilmastomielenosoituksen yhteydessä; tämä voi luoda lukijalle mielikuvan, että ilmastopolitiikka on keskeinen tekijä hallituksen ja opposition välisessä kannatuserossa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini64
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee päästövähennystavoitteet ja kannatusluvut, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ruotsin liikenteen päästövähennystavoitteet
- Ruotsin puoluekannatuskyselyt
Suositellut lähteet
- Ruotsin tilastokeskus (SCB)
- Ruotsin ympäristövirasto (Naturvårdsverket)
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →