Analyysi artikkelista: Ukrainalaiset kyberasiantuntijat: Venäjä levittää tekoälyllä tehtyjä valevideoita sodasta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli yhdistää Venäjän fyysiset iskut energiainfrastruktuuriin ja digitaalisen disinformaation yhdeksi kokonaisuudeksi. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka pyrkii murtamaan Ukrainan taistelutahdon sekä fyysisesti että psykologisesti, samalla kun Ukrainan vastaiskut esitetään rahoituksen katkaisemiseen tähtäävinä taktisina toimina.
Artikkeli tarjoaa ajankohtaista tietoa Venäjän digitaalisesta sodankäynnistä ja energiainfrastruktuuriin kohdistuvista iskuista, mutta nojaa vahvasti ukrainalaisiin lähteisiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen uutinen, mutta lähteistys on yksipuolinen, mikä on tyypillistä sodan osapuolten välisessä uutisoinnissa. Se ei sisällä voimakasta propagandaa, mutta kehystää Venäjän toiminnan yksinomaan pahantahtoisena.
Artikkeli raportoi sodan tapahtumista vallitsevan länsimaisen uutisoinnin mukaisesti. Se ei aja ideologista agendaa, vaan välittää tietoa konfliktin osapuolten toimista. Vaikka näkökulma on ukrainalainen, se on perusteltu konfliktin luonteen vuoksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan näkökulma sodan kulkuun ja Venäjän motiiveihin
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulmaa tai vastinetta syytöksiin ei ole kysytty. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siviilien turvallisuudesta ja energiansaannista.
Epäluottamus Venäjän levittämää tietoa kohtaan.
Sota ja iskut infrastruktuuriin luovat jatkuvan konfliktin tunteen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy sodan aiheuttamaan inhimilliseen kärsimykseen, mikä on uutisoinnissa luonnollista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen hyvin: "Ukrainalaiset kyberasiantuntijat: Venäjä levittää tekoälyllä tehtyjä valevideoita sodasta".
Otsikko raportoi asiantuntijoiden väitteen neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa selkeää me-vs-ne-asetelmaa sodan osapuolten välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää ei ole kuultu disinformaatiosyytösten osalta.
5 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT–AFP:n välittämään tietoon ja ukrainalaismedian raportointiin, ei omaan tutkivaan työhön.
6 Rivien välistä
Artikkeli yhdistää Venäjän fyysiset iskut energiainfrastruktuuriin ja digitaalisen disinformaation yhdeksi kokonaisuudeksi. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka pyrkii murtamaan Ukrainan taistelutahdon sekä fyysisesti että psykologisesti, samalla kun Ukrainan vastaiskut esitetään rahoituksen katkaisemiseen tähtäävinä taktisina toimina.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää kaksi erillistä aihetta – tekoälyvideot ja energiainfrastruktuurin iskut – samaan uutiseen. Tämä voi olla toimituksellinen valinta korostaa Venäjän toiminnan kokonaisvaltaisuutta, mutta se samalla häivyttää eron digitaalisen vaikuttamisen ja fyysisen sodankäynnin välillä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'pahantahtoiset toimijat', jotka ohjaavat lukijan suhtautumista.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →