Analyysi artikkelista: Heikki Hiilamon kolumni: Köyhä eläkeläinen on yhä useammin mies
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin miesten eläkeläisköyhyyden kasvun, mutta ohjaa lukijan huomion pois eläkejärjestelmän perusongelmista kohti teknisiä kannustinvaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa työttömyys ja sairaus nähdään ensisijaisesti esteinä työuralle, ja ratkaisuna tarjotaan eläkejärjestelmän sisäistä hienosäätöä sen sijaan, että tarkasteltaisiin laajemmin työmarkkinoiden kykyä työllistää heikommassa asemassa olevia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on asiallinen ja perustelee näkemyksensä tutkimusviittauksilla. Vinouma on vähäinen ja liittyy kirjoittajan valitsemaan näkökulmaan, jossa eläkejärjestelmän tekninen toimivuus asetetaan etusijalle.
Kirjoittaja tarkastelee eläkejärjestelmää asiantuntijana ja ehdottaa pragmaattisia, järjestelmän sisäisiä muutoksia. Ideologinen suunta ei ole selkeä, vaan painopiste on järjestelmän teknisessä kestävyydessä ja kannustavuudessa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Eläkejärjestelmän kannustavuuden tärkeys
- Tekninen eläkepolitiikka ratkaisuna köyhyyteen
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus pitkäaikaistyöttömyyden syistä puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi miesten työllistyminen on vaikeutunut, mikä on eläkeläisköyhyyden juurisyy.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli miesten kasvavasta köyhyydestä ja eläkejärjestelmän kannustavuudesta.
Asiallinen ja analyyttinen ote eläkepolitiikan realiteetteihin.
Käyttää termejä kuten 'kunniallisia köyhiä' kuvaamaan ryhmiä, joita yhteiskunta arvostaa.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perusteltua kolumnin genren puitteissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin keskeistä havaintoa miesten eläkeläisköyhyyden kasvusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin päähavainnon.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli on analyyttinen eikä sisällä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijakolumni, ei uutinen, joka kohdistuisi yksittäiseen tahoon.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tutkimusviittausten kautta.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä asiantuntijakolumnin kaavaa.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin miesten eläkeläisköyhyyden kasvun, mutta ohjaa lukijan huomion pois eläkejärjestelmän perusongelmista kohti teknisiä kannustinvaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa työttömyys ja sairaus nähdään ensisijaisesti esteinä työuralle, ja ratkaisuna tarjotaan eläkejärjestelmän sisäistä hienosäätöä sen sijaan, että tarkasteltaisiin laajemmin työmarkkinoiden kykyä työllistää heikommassa asemassa olevia.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja painottaa eläkejärjestelmän sisäistä hienosäätöä ratkaisuna, vaikka ongelma on juurrutettu pitkäaikaistyöttömyyteen ja työkyvyttömyyteen — tämä voi heijastaa kirjoittajan akateemista taustaa eläkepolitiikan tutkijana.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini79
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu tilastollisiin havaintoihin eläkeläisköyhyyden muutoksesta, joiden tarkistaminen on keskeistä argumentin ymmärtämiseksi.
Hyödylliset tilastoaiheet
- eläkeläisköyhyys Suomessa
- takuueläkkeen kehitys
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Eläketurvakeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →