Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Jyrähdys kuntien sähköverkkoyhtiöiden röyhkeydestä: ”Härskit hinnankorotukset”

Iltalehti Uutinen 24.7.2026
Pisteet
24
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Luottamus Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Vestmanin näkemyksen sähköverkkoyhtiöiden ahneudesta ja käyttää tätä kehystä hallituksen tekemän sääntelyuudistuksen markkinointiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa aiempi sääntely oli virheellistä ja nykyinen hallitus on korjannut tilanteen kuluttajien eduksi.

Uutinen Iltalehti Angelika Provalskaja · 24.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli on kirjoitettu kansanedustajan näkökulmasta ja se edistää hänen poliittista agendaansa.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain yhdelle poliitikolle ja esittää tämän näkemykset totuutena ilman vastapainoa. Lähteistys on rajoittunut Vestmanin tiedotteeseen, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli ajaa kokoomuslaista näkökulmaa, jossa korostetaan hallituksen tehokkuutta sääntelyssä ja kritisoidaan julkisen sektorin toimijoiden (kuntien yhtiöt) 'ahneutta'. Vaikka Vestman kannattaa julkista omistusta, kehys on vahvasti hallitusmyönteinen ja markkinaliberaali.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sähköverkkoyhtiöiden sääntelyn tiukentamisen välttämättömyys
  • Hallituksen onnistuminen sääntelyuudistuksessa

Kritisoidut tahot

  • Kuntien sähköverkkoyhtiöt
  • Caruna

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Sähköverkkoyhtiöiden näkemys hinnoittelusta ja sääntelystä puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi hinnat ovat olleet korkeita tai miten sääntely vaikuttaa yhtiöiden investointikykyyn.
  • Tausta Sääntelymallin vaikutusten laajempi taloudellinen analyysi puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, onko sääntelyllä ollut haittavaikutuksia esimerkiksi verkon huoltovarmuuteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Luottamus
Paheksunta / viha

Artikkeli vetoaa lukijan paheksuntaan sähköverkkoyhtiöiden 'härskejä' hinnankorotuksia kohtaan.

Luottamus

Artikkeli pyrkii rakentamaan luottamusta hallituksen kykyyn korjata ongelmia.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'härskit', 'röyhkeys' ja 'häikäilemättä' käytetään ohjaamaan lukijan tunnetilaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Sähköverkkoyhtiöt esitetään vastapuolena kuluttajille.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se käyttää vahvoja, latautuneita sanoja ilman, että lukijalle annetaan mahdollisuutta muodostaa omaa mielipidettä eri osapuolten argumenttien perusteella.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 84/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat leipätekstin sisältöä, vaikka molemmat ovat latautuneita.

Klikkihoukutus: 84/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivisia sanoja 'jyrähdys' ja 'röyhkeys' herättääkseen lukijan tunteita.

Otsikon lataus: Latautunut

Sanojen 'jyrähdys' ja 'härskit' käyttö lataa otsikon voimakkaasti poliittisella paheksunnalla.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun kuluttajien ja sähköverkkoyhtiöiden välille.

Populismi: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'ahneet yhtiöt' asetetaan 'tavallisia kuluttajia' vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sähköverkkoyhtiöitä kritisoidaan voimakkaasti, mutta niille ei ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 28/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

28
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu täysin; yhtiöitä ei ole pyydetty kommentoimaan syytöksiä.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen latautuneen kielen kautta.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on laiminlyöty.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin kansanedustajan lähettämään tiedotteeseen ilman omaa uutta tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ensisijaisesti Heikki Vestmania ja kokoomuslaista hallituspolitiikkaa, sillä se antaa Vestmanille alustan esiintyä kuluttajien edunvalvojana ja korostaa nykyhallituksen toimia sähköverkkoyhtiöiden sääntelyn tiukentamisessa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sähköverkkoyhtiöiden aiempi hinnoittelu oli moraalisesti ja taloudellisesti väärin, ilman että tätä sääntelykehyksen kontekstia avataan neutraalisti. ”Tämä kohtuuton ja virheellinen sääntely on nyt korjattu kuluttajan suojaksi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu ja hyöty kohdistetaan selkeästi nykyhallitukseen, kun taas aiemmat ongelmat esitetään epämääräisen 'virheellisen sääntelyn' seurauksena. ”Valvontamallia on tiukennettu Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Heikki Vestmanin lausuntoihin ja tiedotteeseen. Muita asiantuntijoita tai sähköverkkoyhtiöiden edustajia ei kuulla. ”Vestman sanoo tiedotteessa.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Luottamus

Artikkeli normalisoi Vestmanin näkemyksen sähköverkkoyhtiöiden ahneudesta ja käyttää tätä kehystä hallituksen tekemän sääntelyuudistuksen markkinointiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa aiempi sääntely oli virheellistä ja nykyinen hallitus on korjannut tilanteen kuluttajien eduksi. Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä tarkastelua sääntelyn vaikutuksista ei esitetä, mikä tekee jutusta poliittisen viestinnän jatkeen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli on kirjoitettu lähes kokonaan kansanedustajan tiedotteen pohjalta ilman riippumatonta taustoittamista tai yhtiöiden näkökulman kysymistä, mikä viittaa siihen, että kyseessä on pikemminkin poliittinen tiedote kuin toimituksellinen uutinen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään voimakkaita adjektiiveja kuvaamaan yhtiöiden toimintaa.

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Kansanedustajan asemaa käytetään perusteluna sääntelyn oikeellisuudelle.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee suuria väitteitä sähköverkkoyhtiöiden tuotoista ja sääntelyn vaikutuksista, jotka vaativat tilastollista tarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sähköverkkoyhtiöiden osingonmaksu
  • Energiaviraston valvontamallin vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Energiavirasto
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Caruna laajempi kuva → Katso kirjoittajan Angelika Provalskaja muut analyysit →
Caruna Iberdrola Petteri Orpo Energiavirasto politiikka Heikki Vestman talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Energia (Sektori)
  • Politiikka
  • Sähkö
  • Suomen politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet

Tiedot tästä analyysistä

Kansanedustaja Heikki Vestman kannattaa sähköverkkoyhtiöiden [...251 sanaa...] uraa Vestman työskenteli energia-alan juristina.

Sisältö haettu
1.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →