Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkimus: Vanhempien tulo- ja koulutustasolla suuri vaikutus nuorten koronarokotuksiin

MTV Uutiset Uutinen 26.8.2025
Pisteet
86
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
15
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että rokotekattavuus on suoraan kytköksissä perheen sosioekonomiseen asemaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa terveyskäyttäytyminen ei ole vain yksilön valinta, vaan rakenteellisten tekijöiden, kuten tulotason ja vanhempien rokotuskäyttäytymisen, ohjaama prosessi.

Uutinen MTV Uutiset MTV Uutiset – STT · 26.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti yliopistotutkijoiden lausuntoihin ja tutkimustuloksiin.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja perustuu yliopistotutkimukseen. Vinouma on erittäin matala, sillä se raportoi tutkimuksen tulokset ja tutkijoiden tulkinnat ilman omaa ideologista kehystystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee terveyspolitiikkaa ja sosioekonomisia eroja asiantuntijatiedon kautta. Se ei aja mitään poliittista agendaa, vaan raportoi tutkimuksen havaintoja, mikä on tyypillistä vahtikoira- ja tiedonvälitystehtävälle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Rokotepäätösten taustalla vaikuttaneet mahdolliset muut arvovalinnat tai ideologiset syyt jäävät käsittelemättä. — Lukija saa kuvan, että rokotepäätökset ovat lähes täysin sosioekonomisesti determinoituja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijavetoisuus Tutkimustulosten referointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli eriarvoisuuden kasvusta.

Tunteellinen sitaatti

Tutkijan sitaatti eriarvoisuuden uhasta vetoaa lukijan huoleen yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan tutkijoiden asiantuntijalausuntoihin, ei toimittajan omaan dramatisointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin tutkimustuloksia.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkimuksen keskeisen löydöksen: "Tutkimus: Vanhempien tulo- ja koulutustasolla suuri vaikutus nuorten koronarokotuksiin"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimuksen aihetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me-ne-asetelmia.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimustuloksia, ei kritisoi yksittäisiä tahoja, joten vastineoikeutta ei tarvita.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on selvästi erotettu tutkimusfaktoista.
  • JO 7: Artikkeli viittaa selkeästi Helsingin yliopiston tutkimukseen.
  • JO 10: Lähde on nimetty ja tutkimus on selkeästi esitelty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan yliopiston tiedotteeseen ja tutkimukseen, mikä on uutisoinnissa tavanomaista.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee terveysviranomaisia ja päättäjiä, jotka tarvitsevat tietoa rokotekattavuuden sosioekonomisista eroista kohdennetun viestinnän ja palveluiden suunnitteluun.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rokotekattavuuden erot ovat ensisijaisesti ongelma, joka vaatii selvittämistä ja toimenpiteitä. ”uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään”
Kuka saa äänen Tutkijat saavat äänen selittääkseen ilmiön syitä, kun taas rokotteen ottamatta jättäneiden perheiden oma ääni puuttuu. ”Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio sanoo tiedotteessa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta, että rokotekattavuus on suoraan kytköksissä perheen sosioekonomiseen asemaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa terveyskäyttäytyminen ei ole vain yksilön valinta, vaan rakenteellisten tekijöiden, kuten tulotason ja vanhempien rokotuskäyttäytymisen, ohjaama prosessi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi tutkimus keskittyy nimenomaan koronarokotteisiin tässä vaiheessa; se voi heijastaa pyrkimystä ymmärtää pandemian aikaisia yhteiskunnallisia jännitteitä laajemmin sosioekonomisen eriarvoisuuden kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastolliseen rekisteritutkimukseen, joten sen väitteet ovat suoraan tarkistettavissa virallisista tilastoista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • koronarokotuskattavuus Suomessa 2021-2022
  • sosioekonomiset erot rokotekattavuudessa

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sanni Variskallio laajempi kuva → Katso kirjoittajan MTV Uutiset – STT muut analyysit →
Sanni Variskallio Helsingin yliopisto terveys Hanna Remes
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Rokotteet
  • Koronarokotus
  • Nuoret
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Eri ryhmien välillä oli suuria [...204 sanaa...] rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään.

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →