← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Stubb varoittaa Suomen helmasynnistä – Se olisi nyt vakava virhe

Iltalehti Analyysi 25.8.2026
Pisteet Analyysi jäi vajaaksi Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu Analyysi jäi vajaaksi
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa presidentti Stubbista päättäväisenä ja aktiivisena johtajana, joka pyrkii irrottamaan Suomen perinteisestä varovaisesta ulkopolitiikasta. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen turvallisuus on suoraan sidoksissa Ukrainan menestykseen ja että passiivisuus on kansallinen riski.

Artikkeli on informatiivinen katsaus presidentin linjauksiin, mutta se on sävyltään vahvasti presidentin näkökulmaa myötäilevä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee ulkopolitiikkaa presidentin näkökulmasta.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti Stubbin näkökulmaa tukeva. Se ei tarjoa vastapainoa presidentin linjauksille, mikä nostaa vinoumapisteitä, vaikka sävy onkin asiallinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee ulkopolitiikkaa, joka on Suomessa laajasti konsensushakuista. Vaikka se myötäilee Stubbin linjaa, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan pikemminkin vallitsevaa turvallisuuspoliittista linjaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Aktiivinen ulkopolitiikka
  • Ukrainan tukemisen välttämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkaisia näkemyksiä ulkopolitiikan aktiivisuudesta ei esitetä. — Lukija ei saa kuvaa mahdollisista riskeistä tai vaihtoehtoisista tavoista toimia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Ukrainan sodan jatkumisesta ja Suomen turvallisuudesta.

Realismi

Painottaa tarvetta rohkeuteen ja aktiivisuuteen.

Latautunut kieli

Käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'helmasynti' ja 'verta, hikeä ja kyyneleitä'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa vastakkain aktiivisen 'hatun' ja passiivisen 'myssyn'.

Tunnevetoaminen on osa presidentin omaa retoriikkaa, jota artikkeli välittää eteenpäin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna32
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on analyyttinen, mutta käyttää hieman provosoivaa ilmaisua 'helmasynti'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua hatut vs. myssyt, mutta se on historiallinen vertaus.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Stubb on äänessä, mutta muita ulkopoliittisia toimijoita ei kuulla.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin presidentin puheen ja taustoittaa sitä historiallisesti.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee nykyistä ulkopoliittista linjaa, joka korostaa aktiivista Nato- ja EU-vaikuttamista. Se esittää Stubbin aktiivisen diplomatian välttämättömänä vastakohtana passiivisuudelle, mikä tukee hallinnon nykyistä ulkopoliittista suuntaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen aktiivinen ulkopolitiikka on ainoa järkevä tapa toimia nykyisessä turvallisuusympäristössä. ”Suomella ei ole varaa olla sivustakatsoja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu ja aktiivisuus kohdistetaan suoraan presidenttiin, kun taas passiivisuus leimataan kollektiiviseksi kansalliseksi helmasynniksi. ”Suomalaisten on lakattava olemasta takarivin taaveja.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti presidentti Stubbin näkemyksiin ja siteeraa häntä toistuvasti, kun taas vastakkaisia näkemyksiä ei esitetä. ”Stubb vaatii suomalaisilta diplomaateilta aktiivisuutta.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli rakentaa kuvaa presidentti Stubbista päättäväisenä ja aktiivisena johtajana, joka pyrkii irrottamaan Suomen perinteisestä varovaisesta ulkopolitiikasta. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen turvallisuus on suoraan sidoksissa Ukrainan menestykseen ja että passiivisuus on kansallinen riski.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena toimia presidentin viestinnän vahvistimena, sillä se toistaa Stubbin retoriikkaa lähes kritiikittömästi ja kehystää aiemman presidentin linjan vanhentuneeksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää vahvoja metaforia ja tunteisiin vetoavia ilmauksia.

Kaikki propagandatekniikat →

8 Tilastokytkos 68/100, 2 tilastoaihetta
68/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää konkreettisia lukuja sodan kulusta, joita voisi ristiintarkastaa.

  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän sotilaalliset menetykset
  • Ukrainan sodan alueelliset muutokset

Suositellut lähteet

  • Ukrainan sotilastiedustelu
  • kansainväliset tutkimuslaitokset
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Lauri Nurmi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliitikot
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaisten on lakattava olemasta takarivin [...923 sanaa...] vaihtoehdoissa niitä vuodatettaisiin vieläkin enemmän.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →