Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pisa-tutkimus | Opettajat kertovat, mihin katosi suomalaisten lasten sisu

Helsingin Sanomat Uutinen 13.9.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
52
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli kehystää Pisa-tulosten laskun nimenomaan lasten sisun ja vastuunoton puutteeksi. Lukijalle välittyy kuva, että koulutusjärjestelmän muutos on ollut virhe, ja ratkaisuna esitetään paluuta vanhempaan malliin sekä resurssien lisäämistä.

Artikkeli yhdistää Pisa-tulokset yksilöiden luonteenpiirteisiin ja koulun pedagogisiin valintoihin, mutta jättää laajemman yhteiskunnallisen kontekstin vähemmälle huomiolle.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Janne Oivio · 13.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on rajattu koulun sisäiseen toimintaan ja opettajien kokemuksiin.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli valitsee haastateltaviksi henkilöitä, jotka edustavat yhtä ja samaa kriittistä näkökulmaa koulutusjärjestelmään. Tämä yksipuolinen lähteistys yhdistettynä 'sisu'-käsitteen käyttöön ohjaa lukijaa tulkitsemaan tulosten laskun nimenomaan asenneongelmaksi.

Poliittinen kehystys Oikea

Kehystys, joka korostaa yksilön vastuuta, kurinalaisuutta ja perinteisten perustaitojen palauttamista, edustaa arvokonservatiivista ja markkinaliberaalia koulutuspoliittista näkemystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Koulun pedagoginen muutos on ollut virhe
  • Oppilaiden vastuunotto ja sisu ovat keskeisiä ratkaisuja

Kritisoidut tahot

  • koulu
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Koulun pedagogisia muutoksia puolustava tai selittävä näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi muutoksia on tehty.
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Pisa-tulosten laskulle (esim. digitalisaatio, sosioekonomiset tekijät) puuttuu. — Yksilöiden asenneongelmaksi kehystäminen voi peittää alleen monimutkaisempia syitä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli lasten perustaitojen heikkenemisestä ja tulevaisuudesta.

Paheksunta / viha

Paheksunta koulun tekemiä pedagogisia valintoja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sisu' ja 'vakava virhe' käyttö.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Rehtorin ja valmentajan henkilökohtaiset havainnot yleistyksen tukena.

Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä se käyttää 'sisua' ja 'vakavaa virhettä' ohjaamaan lukijan moraalista paheksuntaa koulutusjärjestelmää kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'sisu'-käsitettä houkuttelemaan lukijaa tunteikkaalla kysymyksellä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sisu' on suomalaisessa kontekstissa vahvasti latautunut ja arvostettu käsite, jota käytetään tässä retorisena välineenä.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'vanhan hyvän ajan' ja 'nykypäivän' välille.

Populismi: 40/100

Kansa-eliitti-asetelma on läsnä, kun 'koulu' (eliitti/järjestelmä) on tehnyt virheen, jota 'opettajat' (kansan ääni) kritisoivat.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Koulun pedagogisten valintojen tekijöitä tai puolustajia ei kuulla.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Pisa-tutkimus) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä koulun pedagogisia valintoja kritisoiva juttu ei anna ääntä toiselle osapuolelle.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä haastateltavien näkemykset esitetään totuuksina ilman vastapainoa.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta haastateltavien valinta tuo pienen vivahteen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perinteisen koulutusotteen kannattajia, jotka näkevät nykyisen pedagogiikan epäonnistuneena ja vaativat paluuta kurinalaisempaan, perustaitoja korostavaan opetukseen.
Pelissä Oppilaan vapaus ja itseohjautuvuus vs. opettajajohtoinen kurinalaisuus ja perustaitojen vaaliminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen vastuunoton ja perustaitojen merkitystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että koulun pyrkimys imitoida yhteiskuntaa on ollut virhe, joka on johtanut perustaitojen heikkenemiseen. ”Honkavaaran mukaan koulu teki vakavan virheen yrittäessään imitoida muuttuvaa yhteiskuntaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta oppimistulosten laskusta kohdistetaan koulun tekemille valinnoille, mutta tarkemmat päättäjät tai prosessit jäävät nimeämättä. ”koulu teki vakavan virheen”
Kuka saa äänen Äänessä ovat rehtori ja valmentaja, jotka jakavat saman kriittisen näkemyksen koulun nykytilasta. ”Riihimäen Herajoen koulun rehtori Kalle Kiiskinen ja Djurgårdenin valmentaja Jani Honkavaara ovat huomanneet opettajina lasten perustaitojen ja sitkeyden heikentyneen”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli kehystää Pisa-tulosten laskun nimenomaan lasten sisun ja vastuunoton puutteeksi. Lukijalle välittyy kuva, että koulutusjärjestelmän muutos on ollut virhe, ja ratkaisuna esitetään paluuta vanhempaan malliin sekä resurssien lisäämistä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa haastatellaan nimenomaan valmentajaa (Djurgårdenin valmentaja) koulutuspoliittisessa aiheessa, mikä saattaa vahvistaa narratiivia 'sisun' ja 'kurin' merkityksestä perinteisen pedagogisen asiantuntemuksen sijaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Koulun toiminnan kuvaaminen 'vakavaksi virheeksi'.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu Pisa-tulosten laskuun, joten virallisten tilastojen ristiintarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Pisa 2025 tulokset Suomi
  • oppimistulosten kehitys Suomessa

Suositellut lähteet

  • Opetushallitus
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janne Oivio muut analyysit →
politiikka työelämä Kalle Kiiskinen Jani Honkavaara Pisa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Urheilu

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaislasten sinnikkyys on vertailumaiden heikointa [...78 sanaa...] vuonna mitattiin myös digitaalista oppimista.

Sisältö haettu
13.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →