Analyysi artikkelista: Poliitikko kertoi parrakkaista alakoululaisista – Helsinki Ylelle: Emme tunnista ilmiötä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi ristiriidan poliitikon väitteen ja kaupungin virkamiehen lausunnon välillä. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kamppailusta, jossa alakoulujen turvallisuus ja ikäepäselvyydet nousevat keskustelunaiheeksi, vaikka viranomaiskoneisto ei ilmiötä tunnista.
Artikkeli raportoi poliitikon väitteen ja viranomaisen vastauksen, mutta ei pysty vahvistamaan väitteen todenperäisyyttä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa paljon tilaa poliitikon väitteille, mutta raportoi myös viranomaisen vastauksen. Vinouma syntyy siitä, että poliitikon väite on luonteeltaan sellainen, ettei sitä voi helposti kumota tai vahvistaa, mikä jättää lukijalle epävarman vaikutelman.
Artikkeli toimii vahtikoirana raportoimalla poliitikon väitteestä ja viranomaisen vastauksesta. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli ei ota kantaa väitteen puolesta tai vastaan, vaan antaa molempien osapuolten tulla kuulluksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliitikon huoli koulujen tilanteesta
- Viranomaisen luottamus rekisteritietoihin
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Todistusaineisto Väitteen tueksi ei esitetä mitään konkreettista näyttöä tai todistetta. — Lukijan on vaikea arvioida väitteen todenperäisyyttä ilman näyttöä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli koulujen turvallisuudesta ja viranomaisten kyvyttömyydestä puuttua tilanteeseen.
Epäluottamus viranomaisten rekisteritietojen paikkansapitävyyttä kohtaan.
Sanojen 'parrakas' ja 'miehenalku' käyttö alakoululaisten yhteydessä luo shokkiefektin.
Poliitikon ja viranomaisen välinen ristiriita kehystää koko jutun.
Tunnevetoaminen on vahvaa, koska aihe koskettaa lasten turvallisuutta ja koulujen arkea.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa jutun ytimen: poliitikko väittää, viranomainen kiistää.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko nostaa esiin provokatiivisen väitteen, mutta tasapainottaa sen viranomaisen vastauksella.
Sana 'parrakkaista' on voimakkaasti latautunut ja luo mielikuvan, joka on ristiriidassa alakoulun kontekstin kanssa.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Aihe on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Poliitikon puheenvuoro sisältää populistisia piirteitä (eliitti ei tunnista kansan/rehtorin kokemaa todellisuutta), mutta artikkeli itse raportoi tämän neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomainen (Ville Raatikainen) on saanut vastata väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tuomalla esiin molempien osapuolten näkemykset.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon provokatiivisuus on ristiriidassa viranomaisen kiellon kanssa.
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu pitkälti poliitikon somekirjoitukseen ja viranomaisen vastaukseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi ristiriidan poliitikon väitteen ja kaupungin virkamiehen lausunnon välillä. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kamppailusta, jossa alakoulujen turvallisuus ja ikäepäselvyydet nousevat keskustelunaiheeksi, vaikka viranomaiskoneisto ei ilmiötä tunnista.
Herää kysymys, onko jutun ensisijainen tarkoitus raportoida kouluilmiöstä vai poliittisesta väittelystä, sillä viranomaisen jyrkkä kielto tunnistaa ilmiötä tekee väitteestä vaikeasti todennettavan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvailu '180-senttinen parrakas miehenalku' alakoulun yhteydessä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →