Kuka pääsee ääneen, kenet kehystetään uhkaksi ja miten eri mediat kirjoittavat eduskuntapuolueista.
Kaikki tällä sivulla näkyvä on laskettu yllä näkyvältä aikaväliltä ja rajauksesta. Kun vaihdat rajausta, luvut vaihtuvat. Luvut kertovat vain palveluun analysoiduista jutuista, eivät kaikesta mitä nämä mediat ovat julkaisseet. Jutut päätyvät tänne käyttäjien syöttäminä, joten joukko ei ole otos median tuotannosta.
4 307
Juttuja otoksessa
Juttu kuuluu otokseen jos siinä esiintyy puolue, ministeriö tai kansanedustaja. Sivun lohkot laskevat tämän joukon osista: ilmiöt puolue- ja ministeriöjutuista, edustajalohko kansanedustajajutuista.
SDP
Näkyvin puolue · 729 juttua
Puolue jonka aiheena olevia juttuja otoksessa on eniten. Luku kertoo näkyvyydestä, ei siitä millaiseen sävyyn puolueesta kirjoitetaan.
Petteri Orpo
Mainituin poliitikko · 1 582 juttua
Kansanedustaja joka esiintyy useimmassa jutussa. Maininta ei kerro sävystä eikä siitä, oliko hän jutun pääaihe.
Puolue tunnistetaan jutun aiheesta, ei puhujan puoluekirjasta. Jos jutussa puhuu puolueen ministeri mutta puoluetta ei mainita, juttu ei ole sen puolueen rivillä.
Pääsevätkö puolueet ääneen kun niitä arvostellaan
"Kuultu" tarkoittaa että jutussa arvostelun kohteeksi joutunut sai itse vastata, ja se päätellään jutun tekstistä. Se ei kerro pyydettiinkö kommenttia vai kieltäytyikö joku antamasta sitä.
Rivi lasketaan jutuista joissa puolue on kritiikin tai puolustuksen kohteena — ei kaikista jutuista joissa puolue mainitaan.
Pääsevätkö puolueet ääneen kun niitä arvostellaan
SDP
298
kokoomus
334
perussuomalaiset
347
keskusta
72
vihreät
70
vasemmistoliitto
80
RKP
46
Liike Nyt
19
kristillisdemokraatit
18
Jokainen luku syntyy siitä, miten tekoäly on lukenut yksittäisen jutun. Yksittäinen arvio voi mennä pieleen; toistuva kuvio kestää paremmin.
Aito = jutussa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä. Yksipuolinen = vain yksi näkökulma. Muodollinen = vastapuoli on mukana mutta vain nimellisesti.
Millaista vastakkainasettelua jutuissa on
Liike Nyt
19
kokoomus
334
kristillisdemokraatit
18
keskusta
72
perussuomalaiset
347
SDP
298
vihreät
70
vasemmistoliitto
80
RKP
46
Missä roolissa puolue esitetään
Pääluku on osuus rivin omista kehystysrooleista: kuinka suuri osa uhka-, uhri- ja pelastajahavainnoista osuu tähän sarakkeeseen. Rivin alla oikealla näkyy havaintojen määrä ja niiden yhteismäärä. Alle viiden havainnon rivit on merkitty suuntaa antaviksi, ja alle kolmen havainnon riveillä osuutta ei näytetä lainkaan.
Kehystysroolit
Kuinka monessa jutussa puolue kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi. Rooli on jutun kehystystä, ei arvio puolueesta.
Kehystysroolit
Kuinka monessa jutussa puolue kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi. Rooli on jutun kehystystä, ei arvio puolueesta.
Kehystetään uhkaksi
Hallitus63 %251 / 401
Oppositio33 %17 / 52
Kehystetään uhriksi
Oppositio6 %3 / 52
Hallitus2 %8 / 401
Kehystetään pelastajaksi
Oppositio62 %32 / 52
Hallitus35 %142 / 401
Puolue × media
Paljon kritiikkiä ei tarkoita puolueellisuutta. Vallassa olevaa puoluetta arvostellaan enemmän kuin oppositiota, ja se on median tehtävä — tämä sivu ei erota vallan arvostelua vinoumasta eikä yritä.
Kumpi media arvostelee puoluetta eniten, riippuu laskutavasta. Siksi solussa on kaksi lukua: kritiikin määrä ja se, miten media kohtelee tätä puoluetta verrattuna muihin kohteisiinsa.
Jälkimmäinen niistä on solussa lyhenteellä RKI eli suhteellinen kritiikki-indeksi: yli 1 tarkoittaa että media arvostelee tätä puoluetta enemmän kuin muita kohteitaan, alle 1 vähemmän. Viiva (—) tarkoittaa ettei lukua voi laskea.
Nämä puolueet ovat mukana tulevissa vaaleissa. Luku kertoo montako juttua kustakin on analysoitu — ei sitä, kuinka paljon niistä pitäisi kirjoittaa.
Tässä luku kertoo, kuinka moni juttu on merkitty tälle puolueelle. Sivun ensimmäinen lohko laskee eri asian: jutut joissa puolue on arvostelun tai puolustuksen kohteena. Lukuja ei siksi voi verrata keskenään.
Pääsevätkö nämä puolueet ääneen niissä jutuissa jotka on merkitty niille. Sama mittari kuin sivun ensimmäisessä lohkossa, mutta eri joukosta laskettuna.
Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaalla on paljastunut epäilyjä kiinalaisten työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä, mikä on johtanut ammattiliittojen ja poliitikkojen vaatimuksiin selvityksistä.
Suomi ja Israel ovat solmineet kymmenvuotisen puolustusyhteistyötä koskevan pöytäkirjan, mikä on herättänyt opposition kritiikkiä ja keskustelua Suomen ulkopoliittisesta linjasta Gazan sodan aikana.
Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsenen Mika Tammen sosiaalisen median tilillä julkaistiin tappouhkauksia ministeri Wille Rydmania kohtaan, mikä on johtanut poliisitutkintaan ja puolueen erottamisprosessiin.
Uutisoitiin 3 päivän ajan (27.8.2026–29.8.2026) · 3 juttua
Valtioneuvoston kanslian asettama selvitysryhmä Suojelupoliisin tulevaisuudesta on aiheuttanut poliittisen kiistan, kun sisäministeriö ja presidentin kanslia jäivät tiedotta prosessista.
Rivi kertoo miten mediat kirjoittavat henkilöstä, ei siitä millainen hän on. Roolit (uhka, uhri, pelastaja) ovat jutun kehystystä, eivät arvio henkilöstä.
Jos olet tällä listalla etkä halua olla, kerro se meille: pyydä poistoa
Lisäksi 6 kansanedustajaa ei ole tunnistettu jutuista lainkaan — se on tunnistuksen puute, ei mediahavainto.
Rivi lasketaan vain jutuista joissa henkilö on kritiikin tai puolustuksen kohteena — ei kaikista jutuista joissa hänet mainitaan.
Pääluku on osuus rivin omista kehystysrooleista: kuinka suuri osa uhka-, uhri- ja pelastajahavainnoista osuu tähän sarakkeeseen. Rivin alla oikealla näkyy havaintojen määrä ja niiden yhteismäärä. Alle viiden havainnon rivit on merkitty suuntaa antaviksi, ja alle kolmen havainnon riveillä osuutta ei näytetä lainkaan.
Kehystysroolit
Kuinka monessa jutussa puolue kehystetään uhkaksi, uhriksi tai pelastajaksi. Rooli on jutun kehystystä, ei arvio puolueesta.