Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Nyt tuli Venäjältä vakava uhkaus Suomelle
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Pelko, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli kehystää Venäjän duuman jäsenen lausunnot suorana uhkana, mikä vahvistaa mielikuvaa Suomen ja Venäjän välisestä jännitteestä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen puolustusyhteistyö Ukrainan kanssa on strategisesti välttämätöntä, vaikka se provosoi Venäjää.
Uutinen raportoi Venäjän reaktiosta Suomen ja Ukrainan droonisopimukseen, mutta toistaa samalla aiemmin raportoituja uhkauksia, mikä korostaa jännitettä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteeltaan uutismainen, mutta otsikointi ja Venäjän uhkausten toistaminen luovat jännitteisen kehyksen. Tasapainoa haetaan asiantuntijan kommenteilla, mutta painotus on selvästi Suomen ja Ukrainan yhteistyön oikeuttamisessa.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli noudattaa Suomen virallista turvallisuuspoliittista linjaa. Vaikka se kritisoi Venäjää, se tekee sen raportoimalla Venäjän edustajan omia uhkauksia, mikä on vahtikoirajournalismia. Ideologista suuntaa ei voida määrittää, sillä kyse on kansallisesta turvallisuudesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen puolustusyhteistyön hyödyt
- Venäjän uhkaava retoriikka
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten droonituotanto vaikuttaa Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin pitkällä aikavälillä. — Lukija saisi paremman kuvan geopoliittisista seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Uhkaukset Suomen turvallisuudesta.
Puolustusyhteistyön perustelu teknologisella osaamisella.
Provokatiivinen otsikko
Otsikko korostaa uhkaa.
Latautunut kieli
Sanoja kuten 'vakava uhkaus' ja 'kuolettavaa'.
Tunnevetoaminen on osa uutisen aihepiiriä, jossa käsitellään turvallisuusuhkia. Se on perusteltua uutisen kontekstissa, mutta otsikointi on hieman dramatisoiva.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa sisällön kuvausta Venäjän uhkauksesta.
Klikkihoukutus:
72/100
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko luo kiireen ja uhan tunteen ilman, että lukija tietää heti, mistä on kyse.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'vakava uhkaus' lataa otsikon välittömästi uhkakuvalla.
Kärjistys:
55/100
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Selkeä me-vs-he-asetelma Venäjän ja Suomen välillä, mutta se on osa uutisen aihepiiriä.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta kirjoittajan äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustaja Kolesnik on mainittu, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata Suomen asiantuntijan näkemyksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (News.ru) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Venäjän edustajan uhkausten toistaminen ilman syvempää kontekstia voi palvella provokaatiota.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen toistaa aiemmin raportoituja Venäjän uhkauksia ja yhdistää ne uuteen sopimukseen.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Suomen turvallisuuspoliittista linjaa: Venäjän uhkaukset esitetään odotettavina ja epätoivoisina reaktioina Suomen oikeutettuihin puolustusratkaisuihin.
Pelissä
Suomen puolustusyhteistyö Ukrainan kanssa vs. Venäjän reaktiot. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen yhteistyön hyötyjä Suomelle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän edustajan lausunnot ovat vakavasti otettavia uhkauksia, jotka vaativat uutisointia. ”Nyt tuli Venäjältä vakava uhkaus Suomelle”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän toimijuus uhkaajana korostetaan, kun taas Suomen toimijuus esitetään puolustuksellisena ja teknologista osaamista hakevana. ”Kolesnik on uhkaillut Suomea ennenkin”
Kuka saa äänen
Venäjän edustajan uhkaukset saavat runsaasti tilaa, kun taas Suomen puolelta ääneen pääsee asiantuntija, joka perustelee sopimuksen hyötyjä. ”Puhutaan modernin sodankäynnin taktisen tason osaamisesta sekä teknologisesta osaamisesta, sitä tässä ollaan hakemassa”
Tunnelma
Pelko, Realismi
Artikkeli kehystää Venäjän duuman jäsenen lausunnot suorana uhkana, mikä vahvistaa mielikuvaa Suomen ja Venäjän välisestä jännitteestä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen puolustusyhteistyö Ukrainan kanssa on strategisesti välttämätöntä, vaikka se provosoi Venäjää.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, onko uutisen otsikointi tarkoituksellisen provokatiivinen suhteessa Venäjän duuman jäsenen toistuviin, jo aiemmin raportoituihin lausuntoihin, jotta lukijoiden huomio kiinnittyy turvallisuuspoliittiseen jännitteeseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Käytetään vahvoja sanoja uhkauksista.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Volodymyr Zelenskyi
Ulkomaat
Marija Zaharova
Suomi
Andrei Kolesnik
Venäjä
Ukraina
Alexander Stubb
Dmitri Peskov
politiikka
Henri Vanhanen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →