Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Orpo saa kovan tason vieraita vaarojen vaaniessa arktisella alueella
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta aktiivisena ja arvostettuna toimijana, joka kykenee kokoamaan Euroopan johtajat arktisen turvallisuuden äärelle. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän uhka on välitön ja vaatii EU:lta nopeaa reagointia, mikä oikeuttaa Suomen tavoitteet jäänmurtajadiileille ja strategiselle vaikuttamiselle.
Pääkirjoitus on hallituksen toimia tukeva ja turvallisuuspoliittista tilannetta korostava katsaus, joka yhdistää arktisen turvallisuuden ja kansalliset taloudelliset tavoitteet.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääkirjoitus, joten mielipiteellisyys on odotettua. Se kehystää hallituksen tavoitteet välttämättömiksi turvallisuuspoliittisiksi toimenpiteiksi, mikä on tyypillistä tälle genrelle.
Artikkeli tukee hallituksen ulkopoliittista linjaa, mutta tekee sen vallitsevan turvallisuuspoliittisen konsensuksen puitteissa. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on valtion edun ajamisesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen aktiivinen rooli EU:n arktisessa strategiassa
- Venäjän uhan välittömyys
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Arktisen alueen muiden maiden (esim. Venäjän) näkökulma tai diplomaattinen tausta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen suurvaltakilpailusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli arktisen alueen turvallisuudesta ja Venäjän toiminnasta.
Ylpeys Suomen kyvystä järjestää korkean tason kokous.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'Venäjän ilkeyksien' ja 'piinallinen muistutus'.
Suurvaltakampailu ja sabotaasi luovat jännitteisen kehyksen.
Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitukselle, jolla pyritään korostamaan tilanteen vakavuutta ja Suomen toiminnan tärkeyttä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.
Otsikko kuvaa tilanteen asiallisesti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo me-henkeä EU:n ja Suomen ympärille Venäjän uhkaa vastaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on pääkirjoitus, joka edustaa lehden kantaa, ei uutisartikkeli, jossa olisi nimetty kritiikin kohde.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu (Reuters).
Heikkoudet
- JO 11: Pääkirjoitus on mielipideteksti, mutta raja uutiseen hämärtyy paikoin.
- JO 12: Venäjän toiminnan kuvauksessa käytetään latautunutta kieltä ilman syvempää lähdekritiikkiä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli seuraa perinteistä pääkirjoituskaavaa hallituksen toimien tukemisesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Suomesta aktiivisena ja arvostettuna toimijana, joka kykenee kokoamaan Euroopan johtajat arktisen turvallisuuden äärelle. Lukijalle välittyy viesti, että Venäjän uhka on välitön ja vaatii EU:lta nopeaa reagointia, mikä oikeuttaa Suomen tavoitteet jäänmurtajadiileille ja strategiselle vaikuttamiselle.
Herää kysymys, onko jäänmurtajadiilin korostaminen pääkirjoituksessa keino tukea hallituksen taloudellisia tavoitteita osana turvallisuuspoliittista kehystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'Venäjän ilkeyksien' ja 'karuudessaan'.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →