Analyysi artikkelista: Kokoomuksessa vaietaan Petteri Orpon pahimmasta vaihtoehdosta – Matti Vanhanen: ”Sen siinä opin”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small60
- TypeSafe Jev31
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa pääministeri Petteri Orpon toiminnan rinnakkain Matti Vanhasen aiemman esteellisyystapauksen kanssa, mikä luo lukijalle mielikuvan mahdollisesta vakavasta poliittisesta riskistä. Vaikka haastatellut asiantuntijat varoittavat suorista johtopäätöksistä, artikkelin rakenne ja valitut esimerkit korostavat esteellisyyden kynnystä ja sen mahdollisia seurauksia, pitäen Orpon väistymisen skenaariota esillä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta sen kehystys keskittyy voimakkaasti pääministerin väistymisen skenaarioon. Vaikka vastapuolen ääniä (Orpo, kokoomuslaiset) on mukana, painotus on selvästi esteellisyyden riskeissä.
Artikkeli käsittelee vallankäytön vahtimista ja ministerivastuuta, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja neutraloi kehystä tuomalla esiin asiantuntijoiden varoitukset suorien johtopäätösten tekemisestä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pääministerin esteellisyyden vakavuus
- Poliittisen väistymisen mahdollisuus
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuva siitä, miten yleisiä vastaavat esteellisyysselvitykset ovat ministereille. — Lukija voisi ymmärtää paremmin, onko Orpon tilanne poikkeuksellinen vai tavanomainen poliittinen prosessi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli pääministerin asemasta ja poliittisesta vakaudesta.
Epäluottamus ministerin puolueettomuutta kohtaan.
Vastakkainasettelu pääministerin toiminnan ja esteellisyysvaatimusten välillä.
Matti Vanhasen tapauksen käyttö vertailukohtana.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden ja lähteiden sitaatteihin, ei toimittajan omaan latautuneeseen kieleen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään kokoomuksen hiljaisuutta ja Orpon tilannetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko viittaa 'pahimpaan vaihtoehtoon' ilman, että se määritellään tarkasti, mikä houkuttelee lukemaan.
Sana 'pahimmasta vaihtoehdosta' luo uhkaavan sävyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käsittelee poliittista tilannetta ilman voimakasta me-ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy hallinnolliseen ja oikeudelliseen prosessiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Petteri Orpo on saanut esittää oman näkemyksensä ja kiistää esteellisyyden.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 10: Matti Vanhasen ja Johanna Ojala-Niemelän roolit asiantuntijoina on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka Orpoa on kuultu, artikkelin kehystys on niin vahvasti esteellisyyttä korostava, että se voi tuntua yksipuoliselta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen uutisen historialliseen vertailukohtaan, mikä tuo uutta näkökulmaa aiheeseen.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa pääministeri Petteri Orpon toiminnan rinnakkain Matti Vanhasen aiemman esteellisyystapauksen kanssa, mikä luo lukijalle mielikuvan mahdollisesta vakavasta poliittisesta riskistä. Vaikka haastatellut asiantuntijat varoittavat suorista johtopäätöksistä, artikkelin rakenne ja valitut esimerkit korostavat esteellisyyden kynnystä ja sen mahdollisia seurauksia, pitäen Orpon väistymisen skenaariota esillä.
Artikkeli vaikuttaa pyrkivän normalisoimaan keskustelua pääministerin mahdollisesta väistymisestä tuomalla esiin 'tabun' ja kulissien takaisen spekulaation, mikä voi lisätä poliittista painetta Orpoa kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →