Ulkoministeri Valtosen Israel-lausuntokohu
Ulkoministeri Elina Valtonen on allekirjoittanut Israelin siirtokuntia tuomitsevan julkilausuman, mikä on aiheuttanut hallituskumppaneiden kritiikkiä sooloilusta.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Ministeri Tavio HS:lle: Suomi ei valmistele kaupan rajoitteita Israelille
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen ristiriidan Israel-politiikassa, kun ministeri Tavio sanoutuu irti ulkoministeri Valtosen tukemasta julkilausumasta. Lukijalle välittyy kuva hallituksen yhtenäisyyden puutteesta ulkopolitiikassa, vaikka varsinaista poliittista analyysia erimielisyyden seurauksista ei esitetä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen, mutta kehystää hallituksen toiminnan sisäisenä ristiriitana. Tutkijan ääni saa enemmän tilaa arvioida politiikan riittämättömyyttä, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen suuntaan hallituksen toimia kohtaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi poliittisesta erimielisyydestä vahtikoira-hengessä. Vaikka tutkijan ääni on kriittinen, se ei edusta selkeää ideologista vasemmisto- tai oikeistolinjaa, vaan arvioi ulkopolitiikan tehokkuutta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen sisäinen erimielisyys
- Suomen toimien riittämättömyys
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miksi hallituksen sisällä on eriäviä näkemyksiä, puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, onko kyseessä hallitusohjelman mukainen linja vai poikkeama.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Tutkijan kommentit luovat epäluottamusta Suomen ulkopoliittisten toimien vaikuttavuutta kohtaan.
Latautunut kieli
Sanojen kuten 'tabu' ja 'laittoman sotilasmiehityksen' käyttö lataa tekstiä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy tutkijan asiantuntijalausuntoon, ei kirjoittajan omaan kieleen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin vastakkainasettelun ministerin ja hallituksen linjan välillä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi ministerin kannan neutraalisti.
Kärjistys:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Lievää vastakkainasettelua hallituksen sisällä, mutta ei polarisoivaa kieltä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Valtonen on mainittu, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa kommentoida Tavion lausuntoa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
72
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (HS) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu ministeri Valtoselta, kun Tavion kantaa korostetaan.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu HS:n uutiseen ja tutkijan haastatteluun.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee hallituksen sisäistä erimielisyyttä korostavaa narratiivia, jossa ministerien väliset näkemyserot nostetaan keskiöön.
Pelissä
Suomen ulkopoliittinen linja Israelin siirtokuntien suhteen. Juttu käsittelee pääosin hallituksen sisäistä erimielisyyttä, jättäen vähemmälle huomiolle sen, miten tämä vaikuttaa Suomen kansainväliseen uskottavuuteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Israelin siirtokuntapolitiikka on kiistatta väkivaltaista ja laitonta, mikä on tutkijan sitaatissa esitetty faktana. ”väkivalloin laittoman sotilasmiehityksen alaisuudessa pidetyiltä alueilta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksenteon vastuu ja prosessit jäävät epäselviksi, kun todetaan vain Suomen liittyneen julkilausumaan ilman tarkempaa selitystä päätöksentekoprosessista. ”Suomi liittyi ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) johdolla julkilausumaan”
Kuka saa äänen
Ministeri Tavion kanta esitetään lyhyesti, kun taas tutkija Stewart saa laajemman tilan arvioida politiikan riittämättömyyttä. ”Tavio sanoo myös, että ei aio roolissaan ministerinä tukea mahdollista EU-esitystä”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen ristiriidan Israel-politiikassa, kun ministeri Tavio sanoutuu irti ulkoministeri Valtosen tukemasta julkilausumasta. Lukijalle välittyy kuva hallituksen yhtenäisyyden puutteesta ulkopolitiikassa, vaikka varsinaista poliittista analyysia erimielisyyden seurauksista ei esitetä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon nimenomaan Tavion vastustavan kannan, vaikka Suomi on jo liittynyt julkilausumaan – tämä saattaa korostaa hallituksen sisäistä jännitettä enemmän kuin itse ulkopoliittista substanssia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka Ulkomaat Ville Tavio Elina Valtonen Timo R. Stewart Finnwatch Euroopan unioni Israel Irlanti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →