Analyysi artikkelista: Hyvinvointialueen kohuhankinnalta matto alta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käsittelee julkisen sektorin hankintaprosessin epäonnistumista ja siihen liittyvää poliittista painetta. Rivien välistä välittyy kuva hallinnollisesta sekasorrosta, jossa viranhaltijan tekemä päätös ja poliittinen valvonta ovat ristiriidassa, mikä johtaa julkiseen kohuun ja poliitikkojen vaatimuksiin tiukemmasta ohjauksesta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin asiallinen uutisraportti. Vinouma on lievä ja johtuu lähinnä otsikon latautuneesta sanavalinnasta ja siitä, että hankinnan tehneen viranhaltijan ääntä ei ole kuultu.
Artikkeli raportoi hallinnollisesta virheestä ja poliittisesta vaatimuksesta läpinäkyvyyteen. Se ei aja ideologista agendaa, vaan toimii vahtikoirana julkisen vallan käytössä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittisen kontrollin tarve
- Hankintaprosessin virheellisyys
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Motiivi Henkilöstöjohtaja Sarekosken motiiveja tai perusteluja hankinnan tarpeellisuudelle ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi kyseinen hankinta alun perin nähtiin tarpeelliseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kohdistuu virheelliseen hankintaprosessiin ja julkisten varojen käyttöön.
Kohdistuu viranhaltijan päätöksentekoon.
Sana kohuhankinta luo negatiivisen odotusarvon.
Asettaa viranhaltijan päätöksen ja poliittisen kontrollin vastakkain.
Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen, eli julkisten varojen epäasialliseen käyttöön.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa kerrotaan hankintapäätöksen kumoamisesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sanaa kohuhankinta, joka on tyypillinen klikkiä houkutteleva termi.
Sana kohuhankinta lataa otsikon negatiivisesti jo ennen jutun lukemista.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka siinä onkin lievä me-vs-he-asetelma poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää vähäisiä populistisia elementtejä, kuten vaatimuksen 'vahvemmasta otteesta' hankintoihin, mutta tämä on poliittista retoriikkaa, ei artikkelin omaa kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoskea, jonka päätöstä kritisoidaan, ei ole kuultu jutussa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla päätöksen kumoamisesta.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista; poliitikkojen kommentit on selkeästi osoitettu sitaateiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; päätöksen tehnyttä henkilöstöjohtajaa ei ole kuultu samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu hyvinvointialueen päätösaineistoon ja muiden medioiden aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli käsittelee julkisen sektorin hankintaprosessin epäonnistumista ja siihen liittyvää poliittista painetta. Rivien välistä välittyy kuva hallinnollisesta sekasorrosta, jossa viranhaltijan tekemä päätös ja poliittinen valvonta ovat ristiriidassa, mikä johtaa julkiseen kohuun ja poliitikkojen vaatimuksiin tiukemmasta ohjauksesta.
Herää kysymys, miksi henkilöstöjohtaja Sarekosken omaa ääntä tai perusteluja päätökselle ei ole haettu, vaikka hänet nimetään keskeiseksi toimijaksi päätöksen takana.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →