Presidentti Stubbin Yhdysvaltain-matka
Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa syyskuussa Yhdysvaltoihin osallistuakseen YK:n yleiskokoukseen ja muihin tilaisuuksiin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Droonisopimus | Suomessa aletaan valmistaa drooneja Ukrainan asevoimille
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Toivo, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli kehystää drooniyhteistyön molempia osapuolia hyödyttäväksi strategiseksi kumppanuudeksi, jossa Suomen puolustusteollisuus saa kaupallisia mahdollisuuksia ja Ukraina taistelukentällä testattua teknologiaa. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tavoitteellisesta prosessista, jossa taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset intressit kietoutuvat yhteen ilman merkittävää kriittistä tarkastelua sopimuksen riskeistä tai pitkän aikavälin sitoumuksista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta se nojaa vahvasti virallisiin lähteisiin ja hallinnon viestintään. Vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä analyysia sopimuksen riskeistä ei esitetä, mikä on tyypillistä uutisoinnille, joka keskittyy virallisiin sopimusuutisiin.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi hallituksen ja presidentin toimia ilman selkeää ideologista kantaa. Se keskittyy vahtikoira-tyyppiseen raportointiin sopimuksen sisällöstä ja tavoitteista. Vaikka kriittinen analyysi puuttuu, kyseessä on virallisen sopimuksen uutisointi, jossa hallinnon näkökulma on luonnollinen pääasiallinen lähde.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Valtionjohdon näkemys sopimuksen välttämättömyydestä ja hyödyistä
- Puolustusteollisuuden kaupalliset mahdollisuudet
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sopimuksen mahdolliset pitkän aikavälin riskit tai kustannukset Suomelle jäävät käsittelemättä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa sopimuksen mahdollisista velvoitteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Toivo sodan päättymisestä ja yhteistyön tuomista ratkaisuista.
Asiallinen suhtautuminen sodan pattitilanteeseen ja realiteetteihin.
Positiivinen kehystys
Yhteistyö esitetään 'kaksisuuntaisena tienä' ja mahdollisuutena.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy lähinnä sodan kontekstiin ja toiveeseen rauhanomaisemmasta tulevaisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'droonidiili'-tyyppistä ilmaisua.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiapohjainen ja kuvaa sopimuksen ydinsisällön.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi yhteistyöstä.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on virallinen sopimusuutinen, ei kritiikkiä sisältävä artikkeli.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen sopimuksen sisällöstä.
- JO 10: Lähde on mainittu (Stubb, Häkkänen, tiedotteet).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on virallinen sopimusuutinen, jossa kriittinen vastapuoli ei ole relevantti.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu virallisiin tiedotteisiin ja presidentin haastatteluun, mikä on tyypillistä uutisoinnille.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Suomen puolustusteollisuus, joka saa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientikanavia, sekä Ukrainan asevoimat, jotka saavat tarvitsemaansa teknologiaa ja tuotantokapasiteettia.
Pelissä
Ukrainan puolustuskyky vs. Suomen puolustusteollisuuden vientimahdollisuudet. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa yhteistyön sujuvuutta ja yritysten mahdollisuuksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että droonien valmistus Suomessa on yksiselitteisesti myönteinen ja tavoiteltava asia. ”Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden tehdä sopimuksia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksenteon ja sopimuksen valmistelun vastuu on keskitetty valtionjohdolle, yritysten rooli esitetään passiivisena mahdollisuuksien hyödyntäjänä. ”Asiaa on valmisteltu keväästä asti.”
Kuka saa äänen
Pääasiallinen ääni on presidentti Stubbilla, jonka näkemykset hallitsevat artikkelia. ”Stubb kommentoi sopimusta myös suomalaismedialle pitämässään tiedotustilaisuudessa”
Tunnelma
Toivo, Realismi
Artikkeli kehystää drooniyhteistyön molempia osapuolia hyödyttäväksi strategiseksi kumppanuudeksi, jossa Suomen puolustusteollisuus saa kaupallisia mahdollisuuksia ja Ukraina taistelukentällä testattua teknologiaa. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tavoitteellisesta prosessista, jossa taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset intressit kietoutuvat yhteen ilman merkittävää kriittistä tarkastelua sopimuksen riskeistä tai pitkän aikavälin sitoumuksista.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa mainitaan presidentti Trumpin nostaneen esiin jäänmurtajakaupat Ukrainan tilanteen ohella; tämä voi viitata pyrkimykseen korostaa Suomen ja Yhdysvaltojen välisten kauppasuhteiden monipuolisuutta myös turvallisuuspoliittisessa kontekstissa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
60/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli sisältää lukuja sodan etenemisestä, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on mahdollista.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ukrainan sodan alueelliset muutokset
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Volodymyr Zelenskyi
Donald Trump
YK:n turvallisuusneuvosto
Suomi
Antti Häkkänen
Ukraina
Alexander Stubb
politiikka
talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →