Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Ostovoimassa luvassa ikävä pudotus näille ryhmille
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin tulonjaon epätasaisen kehityksen, jossa pienituloisimpien ostovoima heikkenee samalla kun hyvätuloisten kasvaa. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta eriarvoistumisesta, vaikka artikkeli ei ota kantaa poliittisiin syihin tai ratkaisuihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinoumapisteet tulevat siitä, että se keskittyy yksinomaan Laboren tutkimuksen esittelyyn ilman laajempaa kontekstia tai muiden tahojen kommentteja.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi tutkimustuloksia neutraalisti. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja ei ota kantaa tai käytä latautunutta kieltä, vaan antaa tutkimuskeskuksen puhua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tulonjaon epätasaisuus
- Pienituloisten ostovoiman heikkeneminen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi tulot kehittyvät eri tavoin, puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä ilmiön syistä.
- Vastakkainen näkökulma Poliittisten päättäjien tai muiden taloustutkijoiden näkökulmat puuttuvat. — Yksipuolinen näkökulma voi antaa kapean kuvan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli pienituloisten ostovoiman heikkenemisestä.
Liioittelu / korostus
Käytetään vahvoja ilmaisuja kuten 'ikävä pudotus' ja 'poikkeuksellista'.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan tutkimuksen havaintoihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun sisältöä.
Kärjistys:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka aihe on tulonjakoon liittyvä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tutkimuksessa mainittuja tuloryhmiä tai poliittisia päättäjiä ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Labore) on mainittu selkeästi.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu suoraan tutkimuskeskuksen tiedotteeseen.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee talouspoliittisesta eriarvoisuudesta kiinnostuneita lukijoita ja Laboren tutkimuskeskusta, joka nostaa esiin tulonjakoon liittyviä epäkohtia.
Pelissä
Taloudellinen yhdenvertaisuus vs. markkinaehtoinen tulokehitys. Juttu käsittelee vain edellistä, keskittyen tuloluokkien välisiin eroihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että ostovoiman eriarvoinen kehitys on itsessään merkittävä uutinen, joka vaatii huomiota. ”Laboren mukaan on poikkeuksellista, että alimman tulokymmenyksen ostovoima laskee samaan aikaan kun ylimmän kasvaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Tulokehityksen syyt jäävät epämääräisiksi, ja vastuu kehityksestä häivytetään passiiviseen tulojen kehittymiseen. ”Erot eri tuloluokkien välillä syntyvät Laboren mukaan pääosin siitä, että nimelliset käytettävissä olevat tulot kehittyvät eri tavoin.”
Kuka saa äänen
Tutkimuskeskuksen ääni dominoi, muita näkökulmia tai poliittisia vastauksia ei kuulla. ”sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä tiedotteessa.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli nostaa esiin tulonjaon epätasaisen kehityksen, jossa pienituloisimpien ostovoima heikkenee samalla kun hyvätuloisten kasvaa. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta eriarvoistumisesta, vaikka artikkeli ei ota kantaa poliittisiin syihin tai ratkaisuihin.
8 Tilastokytkos
85/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli perustuu kokonaan tilastolliseen laskelmaan, joten sen ristiintarkistus on keskeistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kotitalouksien ostovoima 2023-2026
- tulonjako Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Labore
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →