Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Analyysi: Kokoomukselle ja perussuomalaisille tuli välirikko – tätä Orpo ei enää sulattanut
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä kriisistä ja väittää kokoomuksen valmistautuvan hallitusyhteistyöhön Sdp:n kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen hajoaminen on kokoomukselle hyväksyttävä tai jopa toivottu vaihtoehto, vaikka tätä perustellaan vain yhdellä nimettömällä lähteellä.
Artikkeli perustuu pitkälti spekulatiiviseen analyysiin ja nimettömään lähteeseen, tarjoten vähän konkreettista uutta tietoa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se nojaa vahvasti toimittajan omaan tulkintaan ja yhteen nimettömään lähteeseen. Vastapuolen näkemyksiä tai hallituksen vakauden puolustamista ei esitetä, mikä tekee kehyksestä selvästi hallituksen hajoamista korostavan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli kritisoi hallituksen toimintaa ja spekuloi sen hajoamisella, mutta ei edusta selkeää vasemmisto- tai oikeistolaista ideologiaa. Se toimii vahtikoiran roolissa, mutta tekee sen spekulatiivisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen hajoamisen mahdollisuus
- Kokoomuksen halu vaihtaa kumppania
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai perussuomalaisten näkemys tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Spekulointi
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli luo epäluottamusta hallituksen pysyvyyttä kohtaan.
Konflikti- tai kriisikehys
Artikkeli keskittyy hallituskumppanien väliseen välirikkoon.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu nimettömään lähteeseen ja luo kuvaa kriisistä ilman vahvaa faktapohjaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressin ja tekstin väitettä välirikosta.
Klikkihoukutus:
60/100
Otsikko luo jännitettä välirikosta ja vihjaa dramaattisesta käänteestä.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'välirikko' lataa otsikon voimakkaasti konfliktin suuntaan.
Kärjistys:
40/100
Artikkeli luo vastakkainasettelua hallituskumppanien välille.
Populismi:
20/100
Ei merkittävää populistista rakennetta, vaikka poliittista jännitettä korostetaankin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia tai pääministeri Orpoa ei ole kuultu väitteistä, jotka koskevat hallituksen hajoamista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (nimetön lähde).
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (hallituskumppanien näkemys puuttuu).
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Analyysi perustuu pitkälti yleiseen poliittiseen spekulaatioon.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee oppositiota ja Sdp:n kannattajia, sillä se normalisoi ajatusta hallituksen hajoamisesta ja kokoomuksen suunnanmuutoksesta kohti vasemmistoa.
Pelissä
Hallitusyhteistyön vakaus vs. poliittinen uudelleenjärjestäytyminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen hallituksen hajoamisen mahdollisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että hallituksen hajoaminen on realistinen ja harkittu skenaario. ”Vaikuttaa siltä, että kokoomus valmistautuu jo neuvottelemaan Sdp:n kanssa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksen tai näkemyksen taustalla oleva taho häivytetään nimettömäksi lähteeksi. ”Yksi kokoomuslähde kertoo”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa vahvasti toimittajan omaan tulkintaan ja yhteen nimettömään lähteeseen, ilman hallituskumppanien suoraa vastinetta. ”Yksi kokoomuslähde kertoo”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen sisäisestä kriisistä ja väittää kokoomuksen valmistautuvan hallitusyhteistyöhön Sdp:n kanssa. Lukijalle välittyy vaikutelma, että hallituksen hajoaminen on kokoomukselle hyväksyttävä tai jopa toivottu vaihtoehto, vaikka tätä perustellaan vain yhdellä nimettömällä lähteellä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin hallituksen hajoamisen mahdollisuuden juuri nyt, ja onko kyseessä toimittajan oma analyyttinen tulkinta vai pyrkimys luoda poliittista painetta hallituksen sisällä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Sanojen kuten 'välirikko' ja 'piinannut' käyttö lataa tunnelmaa.
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →