Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työllisyys | VM hämmästelee murska-arviota esittänyttä raporttia: ”Ilmeinen ristiriita”

Helsingin Sanomat Uutinen 21.11.2024
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
53
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi valtiovarainministeriön kritiikistä Sorsa-säätiön raporttia kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa raportin tekijöiden taustat (ay-liike, vasemmistoliitto) asetetaan vastakkain ministeriön virallisen näkemyksen kanssa, mikä ohjaa lukijaa epäilemään raportin poliittista motiivia.

Artikkeli raportoi hallituksen ja säätiön välisestä kiistasta, mutta keskittyy enemmän osapuolten taustoihin kuin itse substanssiin.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Hanna Mahlamäki · 21.11.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee talouspoliittista kiistaa hallituksen ja säätiön välillä.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa ministeriön kantaa ja kyseenalaistaa raportin tekijöiden uskottavuutta heidän taustojensa kautta. Vastapuolen ääni ja raportin sisältö jäävät puuttumaan, mikä tekee kehyksestä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta. Vaikka kehystys suosii ministeriötä, kyseessä on tavanomainen hallituksen ja säätiön välinen kiista, eikä artikkeli ota kantaa ideologiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Valtiovarainministeriön näkemys
  • Raportin tekijöiden poliittinen tausta

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Raportin tekijöiden vastine tai perustelut puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa kiistan substanssista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Taustojen korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta raportin tekijöiden motiiveja kohtaan.

Latautunut kieli

Termi 'murska-arvio' ja tekijöiden taustojen korostaminen luovat latautuneen sävyn.

Tunnevetoaminen on lievää, mutta tekijöiden taustojen korostaminen on tyypillinen keino ohjata lukijan suhtautumista raportin sisältöön.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'murska-arvio'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa uutisen ydinkonfliktin.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua hallinnon ja säätiön välille.

Populismi: 30/100

Raportin tekijöiden taustojen korostaminen viittaa eliitti-kansa-asetelman sivumakuun.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Raportin tekijöitä (Kyyrönen, Sund) ei ole kuultu, vaikka heidän raporttiaan kritisoidaan.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida kiistan osapuolet.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, raportin tekijöitä ei ole haastateltu.
  • JO 11: Mielipiteet ja taustatiedot sekoittuvat faktoihin.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu julkistettuun raporttiin ja ministeriön vastineeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee valtiovarainministeriötä ja hallitusta, sillä se nostaa esiin ministeriön vastineen ja asettaa raportin tekijöiden puolueettomuuden kyseenalaiseksi heidän taustojensa kautta.
Pelissä Hallituksen työllisyystoimien arvioinnin luotettavuus vs. talouspoliittisen keskustelun objektiivisuus. Juttu käsittelee pääosin ministeriön näkökulmaa, jättäen raportin substanssin ja sen esittämät metodologiset kritiikit vähemmälle huomiolle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että raportin tekijöiden poliittinen tausta on relevantti tekijä raportin uskottavuuden arvioinnissa. ”Ralf Sund, joka on toiminut muun muassa ay-liikkeen ekonomistina ja vasemmistoliiton eri tehtävissä.”
Kuka saa äänen Ministeriön kanta on jutun keskiössä, kun taas raportin tekijöiden ääni puuttuu kokonaan. ”Valtiovarainministeriön mukaan raportin väitteet ovat ristiriidassa lainsäädännön arviointineuvoston näkemysten kanssa.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli raportoi valtiovarainministeriön kritiikistä Sorsa-säätiön raporttia kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa raportin tekijöiden taustat (ay-liike, vasemmistoliitto) asetetaan vastakkain ministeriön virallisen näkemyksen kanssa, mikä ohjaa lukijaa epäilemään raportin poliittista motiivia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin raportin kirjoittajien poliittiset sidonnaisuudet, mutta ei avata itse raportin esittämiä metodologisia argumentteja työllisyysvaikutusten epäluotettavuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä, jotka ohjaavat lukijaa tulkitsemaan raportin poliittiseksi.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee työllisyysvaikutusarvioiden luotettavuutta, mikä on tilastollinen kysymys.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työllisyysvaikutusarvioiden luotettavuus
  • hallituksen työllisyystoimet

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Lainsäädännön arviointineuvosto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Hanna Mahlamäki muut analyysit →
politiikka talous Riikka Purra Otto Kyyrönen Ralf Sund Kalevi Sorsa -säätiö valtiovarainministeriö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Valtiovarainministeriön mukaan raportin väitteet ovat [...57 sanaa...] ekonomistina ja vasemmistoliiton eri tehtävissä.

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →