Analyysi artikkelista: Iranin sota voi viedä pitkään sekasortoon
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Iranin sodan hallitsemattomaksi kriisiksi, jossa Yhdysvaltojen ja Israelin toiminta nähdään vastuuttomana ja Venäjää hyödyttävänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa länsimaiden johtajuus on murentumassa ja Ukrainan tilanne jää toissijaiseksi, mikä luo pessimistisen näkymän Suomen talousnäkymille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, sillä se ei tarjoa vastapainoa Yhdysvaltojen tai Israelin näkökulmista. Latautunut kieli, kuten 'rääväsuinen' ja 'kopioitu Putinin pelikirjasta', nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi voimakkaasti länsimaista sotilasinterventiota ja nostaa esiin sen haitalliset seuraukset globaalille taloudelle ja Ukrainan puolustukselle. Kehystys on kriittinen Yhdysvaltojen nykyhallintoa kohtaan, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle ulkopoliittiselle kritiikille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sodan kielteiset talousvaikutukset Suomelle
- Yhdysvaltojen ja Israelin politiikan kritiikki
Kritisoidut tahot
- Donald Trump
- Benjamin Netanjahu
- Yhdysvallat
- Israel
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Yhdysvaltojen tai Israelin viralliset perustelut sotatoimille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa konfliktin syistä.
- Tausta Iranin hallinnon aiemmat toimet tai rooli alueellisessa epävakaudessa jätetään mainitsematta. — Konteksti on välttämätön sodan syiden ymmärtämiseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli sodan vaikutuksista Suomen talouteen ja elintarvikkeiden hintoihin.
Epäluottamus Yhdysvaltojen ja Israelin johdon motiiveja kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'rääväsuinen' ja 'sekasorto'.
Sota esitetään hallitsemattomana ja tuhoisana voimana.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää voimakkaita adjektiiveja ja kyseenalaistaa toimijoiden motiivit ilman tasapainottavaa keskustelua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee sodan pitkittymistä ja sekasortoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'sekasorto'.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman suoraa latausta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'vapaan maailman' ja 'Putinin pelikirjan' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'eliitti' (Trump, Netanjahu) toimii kansan ja talouden etujen vastaisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Donald Trumpia ja Benjamin Netanjahua kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja referoidut näkemykset on erotettu uutisen ytimestä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kritiikin kohteita ei ole kuultu.
- JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista.
- JO 21: Kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on pääosin kooste muiden lehtien (Maaseudun Tulevaisuus, Lapin Kansa) näkemyksistä.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Iranin sodan hallitsemattomaksi kriisiksi, jossa Yhdysvaltojen ja Israelin toiminta nähdään vastuuttomana ja Venäjää hyödyttävänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa länsimaiden johtajuus on murentumassa ja Ukrainan tilanne jää toissijaiseksi, mikä luo pessimistisen näkymän Suomen talousnäkymille.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee nimenomaan nämä kaksi maakuntalehden näkökulmaa; valinta vahvistaa narratiivia, jossa sota nähdään ensisijaisesti Suomen talouden uhkana, mikä voi ohjata lukijaa vaatimaan passiivisempaa ulkopolitiikkaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään halventavia ilmauksia kuvaamaan poliittisia johtajia.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli väittää sodan uhkaavan Suomen talouskasvua ja nostavan hintoja, mikä vaatisi tilastollista vahvistusta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- öljyn hinnan vaikutus Suomen talouskasvuun
- energiakriisin vaikutus inflaatioon
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- OECD
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →