← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin Stea-avustusten kriteerejä ohjaavaa asetusta halutaan muuttaa – lue työryhmän ehdotus

Yle Uutinen 1.7.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi järjestöavustusten kriteerien tiukentamisen esittämällä sen hallituksen sisäisen riidan ratkaisuna. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen ohjaus muuttuu hallinnon valmisteluksi, mutta samalla järjestöjen rahoituksen ehtojen kiristyminen ja palkkakattojen kaltaiset uudet rajoitteet jäävät ikään kuin tekniseksi välttämättömyydeksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee asiaa hallituksen ja virkamiesvalmistelun näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta se keskittyy vahvasti hallituksen ja virkamiesvalmistelun näkökulmaan. Järjestöjen ääni ja muutosten vaikutusten arviointi puuttuvat, mikä tekee kokonaiskuvasta hallintokeskeisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä prosessista neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli keskittyy hallinnolliseen prosessiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen ja virkamiesvalmistelun näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Järjestöjen näkökulma ja arvio kriteerien vaikutuksista puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miten muutokset vaikuttavat käytännön järjestötoimintaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa hallinnolliseen realismiin ja prosessin etenemiseen.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy asiapitoiseen raportointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää kehotteen lukea ehdotus.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua, vaan se keskittyy hallinnolliseen prosessiin.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan asiallinen raportti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Järjestöjä, joihin kriteerien muutos suoraan vaikuttaa, ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Artikkeli perustuu saatuun asetusluonnokseen ja muistioon.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja dokumentti on hankittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Järjestöjen näkökulma ja vastine muutoksiin puuttuu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä järjestöjen ääni ei kuulu.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Ylen saamaan asetusluonnokseen, mikä tuo uutta tietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen sisäisen riidan ratkaisijoita: artikkeli esittää kansliapäälliköiden työryhmän ehdotuksen teknokraattisena ja välttämättömänä kompromissina, joka rauhoittaa poliittista tilannetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöavustusten kriteerien tiukentaminen on tarpeellinen toimenpide, jota tulee vain 'ratkaista'. ”Muutoksilla yritetään ratkaista sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin linjaamista kriteereistä syntynyt riita.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittinen vastuu kriteerien muutoksista häivytetään siirtämällä ne 'kansliapäälliköiden työryhmän' valmisteltaviksi. ”Kansliapäälliköiden työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa virkamiesvalmistelun muistioon ja hallituksen sisäiseen prosessiin; järjestöjen ääni tai näkemys muutosten vaikutuksista puuttuu. ”Ylen saamassa asetusluonnoksessa esitetään lisäyksiä”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi järjestöavustusten kriteerien tiukentamisen esittämällä sen hallituksen sisäisen riidan ratkaisuna. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen ohjaus muuttuu hallinnon valmisteluksi, mutta samalla järjestöjen rahoituksen ehtojen kiristyminen ja palkkakattojen kaltaiset uudet rajoitteet jäävät ikään kuin tekniseksi välttämättömyydeksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi järjestöjen näkökulma tai asiantuntijoiden arvio kriteerien vaikutuksista järjestöjen toimintaedellytyksiin on jätetty kokonaan pois, vaikka kyseessä on merkittävä muutos kolmannen sektorin rahoituksessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 58/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

58/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee avustuskriteereitä, joiden vaikutuksia voisi arvioida tilastollisesti.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Järjestöavustusten jakautuminen
  • Stea-avustusten kriteerit

Suositellut lähteet

  • Stea
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen sosiaali- ja terveysministeriö laajempi kuva Katso kirjoittajan Ville Laakso muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • järjestöt
  • valtionavustukset
  • Wille Rydman

Tiedot tästä analyysistä

Yle sai haltuunsa järjestöavustuksia koskevan [...346 sanaa...] määriteltiin 75 000 euroa vuodessa.

Sisältö haettu
1.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →