Presidentti Stubbin Yhdysvaltain-matka
Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa syyskuussa Yhdysvaltoihin osallistuakseen YK:n yleiskokoukseen ja muihin tilaisuuksiin.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Stubbin YK-puhe oli Suomelle askel kohti tavoitetta – "Ei tarvitse olla suurvalta ollakseen vaikutusvaltainen"
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Luottamus, Toivo
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli antaa presidentti Stubbin puheesta ja Suomen kansainvälisestä asemasta hyvin myönteisen ja yhtenäisen kuvan. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Suomen tavoittelema turvallisuusneuvoston jäsenyys on lähes varma ja perusteltu, sillä artikkeli nojaa vain yhteen asiantuntijaan, joka vahvistaa virallista narratiivia ilman kriittisiä kysymyksiä.
Uutinen on pintapuolinen ja toimii enemmän presidentin puheen ja Suomen YK-kampanjan myönteisenä vahvistuksena kuin syvällisenä analyysinä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteeltaan myönteinen ja nojaa vain yhteen asiantuntijaan, joka vahvistaa Suomen virallista ulkopoliittista linjaa. Vaikka kieli on asiallista, valikoiva lähteiden käyttö ja kriittisten näkökulmien puute ohjaavat lukijaa myönteiseen tulkintaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee Suomen ulkopolitiikkaa ja YK-kampanjaa, jotka ovat kansallisia tavoitteita yli puoluerajojen. Vaikka kehystys on hyvin myönteinen, se ei edusta vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan pikemminkin vallitsevan ulkopoliittisen linjan vahvistamista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen diplomatian tehokkuus
- YK-jäsenyyden tavoittelun onnistuminen
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkökulmat tai haasteet Suomen YK-kampanjalle puuttuvat. — Lukija ei saa realistista kuvaa siitä, onko jäsenyys todella varma tai mitä haasteita siihen liittyy.
- Tausta Laajempi kansainvälinen kritiikki YK:n uudistuspyrkimyksiä kohtaan puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, kuinka vaikeaa veto-oikeuden rajoittaminen todellisuudessa on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli korostaa Suomen saavuttamaa kansainvälistä luottamuspääomaa.
Juttu luo toiveikasta kuvaa Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa maailmanpolitiikassa.
Positiivinen kehystys
Koko artikkeli on rakennettu Suomen onnistumisten ja uskottavuuden ympärille.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy kansalliseen ylpeyteen ja luottamukseen, mikä on tyypillistä ulkopoliittisessa uutisoinnissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa asiantuntija arvioi Stubbin puheen edesauttavan YK-tavoitteita.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausta vahvistamaan myönteistä kehystä: "Ei tarvitse olla suurvalta ollakseen vaikutusvaltainen"
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on neutraali ja kuvaa artikkelin pääaihetta.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy diplomaattiseen ja asiantuntijavetoiseen kerrontaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu ja asiantuntijan tausta avattu.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen tai tavoitteellisen asian kohdalla lähdekritiikki ja vastakkaiset näkökulmat puuttuvat.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on olemassa, mutta yksipuolisuus heikentää kokonaiskuvaa.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Juttu on perusmuotoinen uutisraportti, joka ei tarjoa uutta analyysia tai haasta esitettyjä väitteitä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista johtoa ja kampanjointia YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden puolesta, sillä artikkeli esittää presidentin puheen ja Suomen diplomatian yksinomaan onnistuneena ja luottamusta herättävänä.
Pelissä
Suomen kansainvälinen vaikutusvalta vs. realiteetit suurvaltapolitiikassa. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen diplomatian merkitystä ilman kriittistä tarkastelua suurvaltojen todellisesta painoarvosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Suomen diplomatia on poikkeuksellisen luotettavaa ja siltoja rakentavaa ilman, että tätä kyseenalaistetaan. ”Meidät tunnetaan osaamisesta ja kyvystä rakentaa siltoja erilaisten jakolinjojen yli”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa lähes täysin yhteen asiantuntijaan, jonka näkemykset tukevat hallinnon tavoitteita. ”konfliktinratkaisujärjestö CMI:n varatoimitusjohtaja Hanna Klinge sanoi Huomenta Suomessa”
Tunnelma
Luottamus, Toivo
Artikkeli antaa presidentti Stubbin puheesta ja Suomen kansainvälisestä asemasta hyvin myönteisen ja yhtenäisen kuvan. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Suomen tavoittelema turvallisuusneuvoston jäsenyys on lähes varma ja perusteltu, sillä artikkeli nojaa vain yhteen asiantuntijaan, joka vahvistaa virallista narratiivia ilman kriittisiä kysymyksiä.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu vain yhden asiantuntijan varaan, joka edustaa järjestöä, jonka toiminta kytkeytyy vahvasti juuri siihen diplomatiaan, jota jutussa kehutaan. Tämä voi selittää jutun poikkeuksellisen myönteisen ja kritiikittömän sävyn.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →