Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Venäjä on lisännyt sabotaasejaan Euroopassa – Supo: Voivat kohdistua puolustusteollisuuteen myös Suomessa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli vahvistaa viranomaisten viestiä Venäjän muuttuneesta uhkakuvasta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että sabotaasit eivät ole enää vain muiden maiden ongelma, vaan suomalainen puolustusteollisuus on suora kohde.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteeltaan neutraali raportti, mutta se on täysin riippuvainen yhdestä viranomaislähteestä. Tämä luo yksipuolisen, joskin asiallisen, näkökulman uhkakuvaan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisnäkemyksiä turvallisuusuhasta. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan kyse on valtion turvallisuustehtävän raportoinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkemys uhan kasvusta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi siitä, miten yritykset voivat käytännössä suojautua ilman kohtuutonta kustannusta. — Lukija saa vain yleisluontoisia ohjeita kameravalvonnasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Viranomaislähteiden dominanssi
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli korostaa turvallisuusuhan kasvua ja tarvetta varautua.
Liioittelu / korostus
Toistuva lause "Suomi ei ole tässä mikään immuuni saareke" korostaa uhan vakavuutta.
Konflikti- tai kriisikehys
Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu on jutun ytimessä.
Tunnevetoaminen on perusteltua uutisen aiheen (turvallisuusuhka) vuoksi, mutta toisto on hieman manipuloivaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää "sabotaasi"-sanaa luomaan kiireen tuntua.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi viranomaisarvion ilman latautuneita adjektiiveja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi uhkaa, ei polarisoi kansalaisia keskenään.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on viranomaisarvio uhkakuvasta, ei yksilöön kohdistuva kritiikki.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteitä käyttäen.
- JO 10: Lähteet (Supo, PET, Saksan hallitus) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on viranomaisarvio, ei suora syytös yksilöä kohtaan.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu STT:n haastatteluun, joka on tyypillistä uutisvälitystä.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja valtionjohtoa: se normalisoi kohonneen uhkakuvan ja valmistelee yleisöä mahdollisille tuleville sabotaasitapauksille.
Pelissä
Kansallinen turvallisuus vs. yhteiskunnallinen vakaus. Juttu käsittelee pääosin turvallisuusuhkaa ja sen hallintaa, jättäen vähemmälle huomiolle sen, miten varautuminen vaikuttaa kansalaisten arkeen tai yritysten toimintaedellytyksiin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän tiedustelupalvelut ovat suoraan vastuussa Euroopan sabotaaseista, vaikka toteaa niiden käyttävän välikäsiä. ”Aika usein pystytään meidän näkökulmasta aukottomasti todistamaan, että näissä teoissa on ollut alkuperäinen toimeksianto Venäjän tiedustelupalveluilta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Vastuun kohdistaminen Venäjälle on suoraa, mutta välikäsien käyttö häivyttää yksittäisten tekijöiden toimijuutta. ”Venäjä käyttää sabotaasitoiminnassaan usein välikäsiä, jotka eivät välttämättä itsekään tiedä, kenen asialla ovat.”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa lähes yksinomaan suojelupoliisin erikoistutkijan näkemykseen. ”sanoo erikoistutkija Lotta Hakala suojelupoliisista STT:lle.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli vahvistaa viranomaisten viestiä Venäjän muuttuneesta uhkakuvasta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, että sabotaasit eivät ole enää vain muiden maiden ongelma, vaan suomalainen puolustusteollisuus on suora kohde. Viranomaisnäkökulma dominoi täysin, ja lukijaa kehotetaan varautumaan epävarmuuteen.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli toistaa saman varoituksen ("Suomi ei ole tässä mikään immuuni saareke") kolme kertaa eri kohdissa tekstiä – tämä toisto vahvistaa lukijalle jäävää huolen tunnetta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →