Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kylmäävä skenaario: Näin Venäjä aloittaisi suursodan Euroopassa ja hyökkäisi Suomeen

Iltalehti Uutinen 25.8.2026
Pisteet
60
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän hyökkäyksestä Suomeen osana laajempaa suursotaa, esittäen sen yhtenä mahdollisena tulevaisuuden skenaariona. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen turvallisuus on suoraan riippuvainen suurvaltapolitiikan heilahteluista ja Naton kyvystä reagoida kriiseihin, samalla kun kotimaan puolustustahto nähdään keskeisenä muuttujana.

Uutinen Iltalehti Matti Tanner · 25.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raporttiin, mikä antaa sille viranomaisnäkökulman.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli keskittyy lähes yksinomaan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raporttiin, mikä luo yksipuolisen kuvan turvallisuusympäristöstä. Otsikointi ja kielenkäyttö korostavat uhkakuvia, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee Puolustusvoimien raporttia vahtikoira-asetelmassa ilman selkeää puoluepoliittista agendaa. Vaikka kehystys on uhkakeskeinen, se perustuu viranomaisraporttiin, ei kirjoittajan ideologiseen valintaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän muodostama sotilaallinen uhka
  • Suomen haavoittuvuus suurvaltapolitiikassa

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Raportin muiden skenaarioiden ja taustaoletusten laajempi analyysi puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan raportin kokonaisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Pelottelu Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Huoli
Pelko

Skenaario hyökkäyksestä Suomeen herättää turvattomuutta.

Huoli

Huoli Suomen turvallisuudesta ja suurvaltojen toiminnasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko maalaa uhkakuvan suursodasta.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Skenaarioiden kuvaus keskittyy tuhoisiin seurauksiin.

Tunnevetoaminen on perusteltua raportin aiheen vakavuuden vuoksi, mutta otsikointi on manipuloivaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 60/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko lupaa hyökkäyksen Suomeen, kun taas sisältö kuvaa tätä yhtenä monista skenaarioista.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää pelottelua ja dramaattista kieltä houkutellakseen lukijan: Kylmäävä skenaario: Näin Venäjä aloittaisi suursodan Euroopassa ja hyökkäisi Suomeen.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana kylmäävä lataa otsikon tunteisiin vetoavaksi: Kylmäävä skenaario.

Kärjistys: 40/100

Venäjä esitetään vihollisena, mikä luo me-vs-he-asetelman.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta, perustuu viranomaisraporttiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tutkimusraportista, ei kohdista kritiikkiä yksittäiseen henkilöön.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportin pohjalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja raportin skenaariot erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on dramaattisempi kuin raportin maltillisempi sisältö.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin toisen median (HS) uutisoimaan raporttiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maanpuolustuksellista viestintää ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportin tunnettuutta: skenaarioiden esittäminen konkreettisina uhkakuvina korostaa varautumisen ja puolustuskyvyn välttämättömyyttä.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. suurvaltojen geopoliittinen vakaus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen Suomen haavoittuvuutta ja varautumisen tarvetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän muuttuminen vihamieliseksi on annettuna pidetty kehityssuunta, jota ei kyseenalaisteta. ”Venäjän muuttuvan yhä avoimemmin vihamieliseksi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostuu hyökkääjänä, kun taas Naton ja Yhdysvaltojen toimijuus kuvataan passiiviseksi tai rajoittuneeksi. ”Venäjä lähettäisi Suomelle vaatimuksen”
Kuka saa äänen Ääni on annettu Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen raportille, muita näkökulmia ei kuulla. ”Majuri Antti Pihlajamaan johtaman tutkimusryhmän Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle laatimassa tutkimuksessa”
Tunnelma Pelko, Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta Venäjän hyökkäyksestä Suomeen osana laajempaa suursotaa, esittäen sen yhtenä mahdollisena tulevaisuuden skenaariona. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen turvallisuus on suoraan riippuvainen suurvaltapolitiikan heilahteluista ja Naton kyvystä reagoida kriiseihin, samalla kun kotimaan puolustustahto nähdään keskeisenä muuttujana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri tämän skenaarion otsikointiin, vaikka raportti sisältää myös maltillisemman vaihtoehdon; tämä korostaa lukijalle uhkakuvien dramaattisuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Skenaarioiden esittäminen uhkakuvina.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Puolustusvoimien tutkimuslaitos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Matti Tanner muut analyysit →
Puolustusvoimien tutkimuslaitos Yhdysvallat Nato Suomi Venäjä Kiina politiikka Antti Pihlajamaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Puolustuspolitiikka
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Sota
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kuudentoista suomalaistutkijan raportti varoittaa Venäjän [...626 sanaa...] -harjoituksessa viime talvena. Henri Kärkkäinen

Sisältö haettu
26.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →