Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eurooppa-kirje: Opiskelijoille ehdotetaan 15 000 euron lainaa, futisseuran tiukka linja yllätti ja uudelleensyntymä Ranskassa

Yle Uutinen 10.5.2019
Pisteet
73
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa EU:sta yhtenäisenä ja välttämättömänä toimijana, jonka sisäiset haasteet (kuten Puolan tilanne tai Fideszin loikkaus) ovat hallittavissa olevia häiriöitä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että äänestäminen on keskeinen tapa vaikuttaa Euroopan suuntaan, vaikka samalla tuodaan esiin EU-vastaisten voimien nousu.

Uutinen Yle Anna Karismo · 10.5.2019 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja toimii EU-kirjeenvaihtajana, joka tulkitsee Brysselin tapahtumia suomalaiselle yleisölle.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta valikoi aiheet ja asiantuntijat siten, että EU-myönteinen näkökulma dominoi. Rakenne on tasapainoinen uutiskirjeen genreen nähden.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran EU-myönteistä katsantokantaa. Se ei ole ideologisesti jyrkkä, vaan raportoi EU-instituutioiden näkökulmasta, mikä on tyypillistä Bryssel-kirjeenvaihtajien työlle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-myönteinen integraatio
  • Federalismi

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • EU-myönteiset puolueet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta EU-kriittisten puolueiden syvemmät argumentit jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi EU-kriittisyys on kasvussa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Huoli
Uteliaisuus

Kirje kutsuu lukijaa mukaan Brysselin tapahtumiin.

Huoli

Huoli EU:n sisäisestä yhtenäisyydestä ja nationalismin kasvusta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kirjoittaja kuvailee Ardennien tunnelmia ja omaa matkaansa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja sopii uutiskirjeen henkilökohtaiseen tyyliin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön aiheita tarkasti.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko listaa useita aiheita, mikä on tyypillistä uutiskirjeille, mutta ei varsinaisesti houkuttele klikkaamaan tiedon pidättämisellä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali listaus uutiskirjeen sisällöstä.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli tunnistaa vastakkainasettelun EU-myönteisten ja EU-vastaisten välillä, mutta raportoi siitä neutraalisti.

Populismi: 30/100

Populismista puhutaan asiantuntijoiden äänellä, ei kirjoittajan omassa kerronnassa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Esimerkiksi Puolan hallituspuolueen edustajia ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän toimiaan kuvataan komission puheenjohtajan kautta.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjeenvaihtajan oma ääni ja kokemukset tuovat tekstiin persoonallista otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee EU-instituutioiden ja integraation kannattajia: EU-vaalit ja yhteistyö esitetään välttämättöminä ja merkityksellisinä, kun taas EU-vastaiset ryhmät kehystetään uhkana tai ongelmana.
Pelissä EU:n integraatioaste vs. kansallinen suvereniteetti. Juttu käsittelee pääosin integraation edistämistä ja sen haasteita, jättäen EU-kriittisten näkökulmien syvemmän perustelun vähemmälle huomiolle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-vaaleissa äänestäminen on itsestäänselvä ja suositeltava tapa vaikuttaa. ”EU-vaaleihin on nyt kaksi viikkoa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon ja poliittisten liikkeiden vastuu häivytetään passiivilla tai yleistyksillä. ”Nyt on jo käytännössä selvää, että liberaalikeskustalainen ALDE-ryhmä lakkaa olemasta”
Kuka saa äänen EU-myönteiset asiantuntijat ja poliitikot saavat enemmän tilaa, kun taas EU-kriittiset toimijat esitetään usein ulkopuolisina tai ongelmallisina. ”Timmermans esimerkiksi kannattaa äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen EU-vaaleissa ja eurooppalaista hiilidioksidiveroa, Weber ei kumpaakaan.”
Tunnelma Uteliaisuus, Huoli

Artikkeli vahvistaa kuvaa EU:sta yhtenäisenä ja välttämättömänä toimijana, jonka sisäiset haasteet (kuten Puolan tilanne tai Fideszin loikkaus) ovat hallittavissa olevia häiriöitä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että äänestäminen on keskeinen tapa vaikuttaa Euroopan suuntaan, vaikka samalla tuodaan esiin EU-vastaisten voimien nousu.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko uutiskirjeen tavoitteena ensisijaisesti tiedonvälitys vai Ylen EU-myönteisen agendan vahvistaminen vaalien alla, sillä valitut aiheet ja sävy korostavat integraation hyötyjä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee äänestysaktiivisuuden ja nuorisotyöttömyyden, jotka ovat tilastollisesti todennettavia asioita.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • EU-vaalien äänestysaktiivisuus
  • Nuorisotyöttömyys Etelä-Euroopassa

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Niilo Kauppi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Karismo muut analyysit →
Niilo Kauppi Emmanuel Macron Jan Zahradil Manfred Weber Timo Miettinen Frans Timmermans Emilia Palonen työelämä Jaroslaw Kaczynski Jean-Claude Juncker Donald Tusk politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Euroopan unioni
  • ulkomaat
  • Eurooppa
  • Bryssel
  • EU-vaalit
  • EU-parlamentti
  • politiikka
  • Emmanuel Macron

Tiedot tästä analyysistä

Nyt voit saada Euroopan unionin [...1098 sanaa...] Eläköön demokratia ja vapaat vaalit!

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →