Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa väistämättömästä laajemmasta konfliktista, jossa Euroopan on valittava sotilaallinen osallistuminen tai alistuminen. Lukijalle välittyy viesti, että diplomaattiset ratkaisut ovat naiiveja ja ainoa keino on Venäjän sotilaallinen lyöminen Ukrainassa tai myöhemmin muualla.
Kolumni, joka ajaa voimakkaasti sotilaallista tukea Ukrainalle ja varoittaa Venäjän laajentumispyrkimyksistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja valikoituja lähteitä tukeakseen yhtä poliittista näkemystä. Vastakkaisia näkökulmia ei esitetä, ja kirjoittaja käyttää vahvoja historiallisia vertauksia ohjatakseen lukijan tulkintaa.
Artikkeli edustaa vahvaa turvallisuuspoliittista realismia ja interventionismia. Se painottaa sotilaallista voimaa ja kovaa linjaa, mikä kytkeytyy perinteisesti oikeistolaiseen turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Kirjoittaja ei neutraloi näkökulmaa, vaan vahvistaa sitä läpi tekstin.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Pelko Venäjän laajentumisesta ja Euroopan turvallisuuden murenemisesta.
Huoli Ukrainan tilanteesta ja eurooppalaisten demokratioiden päättäväisyydestä.
Käytetään termejä kuten 'putinistit' ja 'painajainen'.
Sota esitetään eksistentiaalisena uhkana, jossa kompromissi on mahdoton.
Viittaukset 1930-lukuun ja Molotov–Ribbentrop-sopimukseen.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on voimakasta ja pyrkii aktiivisesti ohjaamaan lukijan hyväksymään kirjoittajan sotilaallisen interventionistisen kannan.
Otsikko vastaa artikkelin pääargumenttia, jossa kysytään sotilaallisen lyömisen paikkaa.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymystä luodakseen kiireen ja dramatiikan tunnetta.
Sana 'putinistit' ja 'äärimmäinen kysymys' lataavat otsikkoa.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo selkeän me-vs-he-asetelman (eurooppalaiset demokratiat vs. putinistit).
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa on elementtejä, joissa 'eurooppalaiset demokratiat' asetetaan vastakkain 'putinistien' kanssa, mutta se ei ole puhdasta populismia.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa kritisoidaan voimakkaasti, eikä sille ole varattu tilaa esittää näkemyksiään.
Artikkeli toistaa tuttuja turvallisuuspoliittisia argumentteja, mutta yhdistää ne ajankohtaisiin tapahtumiin.
Artikkeli rakentaa kuvaa väistämättömästä laajemmasta konfliktista, jossa Euroopan on valittava sotilaallinen osallistuminen tai alistuminen. Lukijalle välittyy viesti, että diplomaattiset ratkaisut ovat naiiveja ja ainoa keino on Venäjän sotilaallinen lyöminen Ukrainassa tai myöhemmin muualla.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja vertaa Saksan liittokansleria Winston Churchilliin ja käyttää historiallisia analogioita 1930-luvusta — tämä kehystys pyrkii vahvistamaan lukijan moraalista velvollisuutta tukea sotilaallisia toimia välittömästi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään voimakkaita leimaavia termejä.
Maalataan uhkakuvia Venäjän hyökkäyksestä muihin maihin.
Artikkeli esittää tarkkoja lukuja Venäjän ohjusiskuista, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi relevanttia.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Venäjä on tehostanut iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siltoihin, mikä on aiheuttanut liikennehaittaa ja siviiliuhreja. Venäjä on myös kehottanut ulkomaalaisia poistumaan Kiovasta iskujen uhan vuoksi.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.