Suomalaisnuorten Pisa-tulosten lasku
Tuore Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisnuorten osaamisen laskeneen merkittävästi lukutaidossa ja matematiikassa.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Suomalaisnuorten oppiminen heikkenee yhä Pisa-tulosten mukaan
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli raportoi Pisa-tulosten heikkenemisestä, mutta ministerin sitaatti ja vertailu OECD-keskiarvoon pehmentävät viestiä. Lukijalle välittyy kuva hallitusti heikkenevästä tilanteesta, jossa hallituksen toimet nähdään ratkaisuna, vaikka osaamiserojen kasvu onkin merkittävä huolenaihe.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti, mutta ministerin äänen korostaminen ja vertailu OECD-keskiarvoon toimivat hallituksen viestintää tukevana kehyksenä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi virallisia tutkimustuloksia ja ministerin näkemyksiä tasapainoisesti. Vaikka ministerin ääni on hallituksen edustaja, se on uutisgenressä tavanomainen tapa tuoda esiin virallinen kanta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen kansainvälinen kilpailukyky
- Hallituksen toimet oppimisen vahvistamiseksi
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Osaamiserojen kasvun syitä ei avata. — Lukija ei saa selitystä sille, miksi erot kasvavat, mikä on keskeinen osa uutista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Oppimistulosten heikkeneminen ja osaamiserojen kasvu herättävät huolta.
Artikkeli esittää tilastot asiallisesti ilman liiallista dramatisointia.
Liioittelu / korostus
Tulosten heikkenemistä kuvataan voimakkailla ilmauksilla kuten 'suuresti' ja 'peräti'.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkimustulosten luonteeseen, ei manipulaatioon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimustuloksen ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastoraportti, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
82
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen pohjalta.
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Pisa 2025) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki ja riippumattomien asiantuntijoiden näkökulmat puuttuvat.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu STT:n uutissähkeeseen, joka on julkaistu samansisältöisenä monessa mediassa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee opetusministeriötä ja hallitusta, sillä se tasapainottaa huolestuttavia oppimistuloksia korostamalla Suomen edelleen vahvaa kansainvälistä asemaa ja hallituksen toimia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Pisa-tutkimus on ensisijainen ja luotettava mittari nuorten osaamiselle. ”Pisa 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen jatkaa laskuaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Oppimistulosten heikkenemisen syyt jäävät epämääräisiksi, ja vastuu kehityksestä häivytetään passiivilla. ”Pisa-tulosten heikkenemiseen vaikuttaa suuresti nuorten osaamiserojen kasvaminen.”
Kuka saa äänen
Opetusministeri saa ainoan suoran äänen, mikä antaa hallitukselle mahdollisuuden kehystää tulokset. ”opetusministeri Anders Adlercreutz(r.) sanoo tiedotteessa”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli raportoi Pisa-tulosten heikkenemisestä, mutta ministerin sitaatti ja vertailu OECD-keskiarvoon pehmentävät viestiä. Lukijalle välittyy kuva hallitusti heikkenevästä tilanteesta, jossa hallituksen toimet nähdään ratkaisuna, vaikka osaamiserojen kasvu onkin merkittävä huolenaihe.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu tutkijoita tai opettajien edustajia avaamaan osaamiserojen kasvun syitä, mikä olisi tuonut syvyyttä ministerin antamaan hallituspoliittiseen vastaukseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
90/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli rakentuu täysin Pisa-tutkimuksen tilastollisten väittämien varaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Pisa-tulokset 2025 Suomi
- oppimistulosten kehitys Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- OECD
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →