Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Suomi ja Ruotsi suunnittelevat yhteisiä meridrooneja Itämeren valvontaan
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Luottamus, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkelissa korostetaan Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista integraatiota ja resurssien jakamista. Lukijalle välittyy kuva vakaasta ja hallitusta yhteistyöstä, jossa Ruotsin tuki mahdollistaa Suomen omien resurssien joustavamman käytön itäisellä Suomenlahdella.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on asiallinen ja neutraali, mutta nojaa vahvasti viranomaislähteeseen. Vinouma on vähäinen ja liittyy ensisijaisesti siihen, että vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä tarkastelua ei esitetä, mikä on kuitenkin genrelle tyypillistä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaistiedotusta ilman ideologista latausta. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa käsitellään viranomaisten suunnitelmia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Puolustusvoimien näkökulma yhteistyön hyödyistä
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi geopoliittinen konteksti tai mahdolliset riskit yhteistyön tiivistämisessä jäävät käsittelemättä. — Lukija saa vain viranomaisnäkökulman ilman kriittistä taustoitusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Yksipuolinen lähteistys
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamus liittolaisuuden toimivuuteen ja vakauteen.
Asiallinen suhtautuminen turvallisuusympäristöön.
Positiivinen kehystys
Yhteistyö esitetään ratkaisuna ja etuna.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu luottamuksen rakentamiseen liittolaisuuden kautta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun ytimen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
Kärjistys:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei vastakkainasettelua.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä juttu nojaa vain viranomaislähteeseen.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu viranomaistiedotukseen, ei omaan tutkivaan työhön.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Suomen puolustusvoimien ja valtionjohdon viestintästrategiaa, jossa korostetaan tiivistyvää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja Itämeren turvallisuuden vahvistumista.
Pelissä
Kansallinen puolustuskyky vs. liittoutumisen tuoma resurssien jakaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen yhteistyön tuomia etuja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Ruotsin tuki on luonteva ja välttämätön osa Suomen merivalvontaa. ”hyviltä liittolaisiltamme saamme tukea merivalvontaan”
Kuka saa äänen
Artikkeli nojaa lähes yksinomaan merivoimien komentajan näkemyksiin. ”Tiilikainen totesi”
Tunnelma
Luottamus, Realismi
Artikkelissa korostetaan Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista integraatiota ja resurssien jakamista. Lukijalle välittyy kuva vakaasta ja hallitusta yhteistyöstä, jossa Ruotsin tuki mahdollistaa Suomen omien resurssien joustavamman käytön itäisellä Suomenlahdella.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →