Antti Pelttarin virasta pidättämiseen liittyvä tietovuototutkinta
Poliisi selvittää mahdollista tietovuotoa eduskunnan kansliatoimikunnasta liittyen Antti Pelttarin virasta pidättämiseen.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Ylen tiedot: Poliisi kysyi useilta kansanedustajilta, ovatko he vuotaneet tietoja supon ex-päälliköstä — rikosilmoitus tehty
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli tuo julkisuuteen poikkeuksellisen poliisitutkinnan, joka kohdistuu kansanedustajiin mahdollisena tietovuotona. Lukijalle välittyy kuva eduskunnan sisäisestä epäluottamuksesta ja poliisin harvinaisesta toimenpiteestä, vaikka itse vuodon sisältö tai tekijä jäävät hämärän peittoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että puhemiehen ääni saa enemmän tilaa kuin tutkinnan kohteena olevien edustajien epäilykset kyselyn aitoudesta.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee vallankäytön valvontaa ja rikosepäilyjä ilman selkeää ideologista kantaa. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Puhemiehen näkemys vuotojen haitallisuudesta
- Poliisin tutkintaoikeus
Kritisoidut tahot
- Tietovuodoista vastuussa olevat
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkempaa tietoa siitä, miksi poliisi on valinnut juuri tämän tutkintalinjan. — Lukija ei ymmärrä, onko kyseessä rutiinitutkinta vai poliittinen painostus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli eduskunnan luottamuksesta ja tietovuodoista.
Epäluottamus poliisin kyselyä kohtaan.
Konflikti- tai kriisikehys
Poliisin ja eduskunnan välinen jännite.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aiheen luonteeseen (rikostutkinta).
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'Ylen tiedot' -tyyppistä korostusta luodakseen jännitettä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on viranomaistutkinnan raportointi.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Halla-ahon kommentit sisältävät populistisia elementtejä (eliitti/vuodot), mutta artikkeli raportoi ne neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tutkinnan kohteena olevia kansanedustajia ei ole nimetty eikä kuultu suoraan, vaan heidän kokemuksiaan kuvataan anonyymien lähteiden kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Yle) ja poliisi mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu tutkinnan kohteena olevilta edustajilta (anonyymit lähteet).
- JO 12: Lähdekritiikki poliisin kyselyn motiiveista jää ohueksi.
6 Omaperäisyys
80/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu Ylen omiin tietoihin ja haastatteluihin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee poliittista läpinäkyvyyttä ja eduskunnan toiminnan valvontaa, nostaen esiin harvinaisen poliisitutkinnan lainsäätäjiä kohtaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että eduskunnasta tapahtuu toistuvasti tietovuotoja, mikä on ongelmallista. ”Valitettavasti eduskunnasta tapahtuu vuotoja julkisuuteen asioista, joiden pitäisi pysyä suljettujen ovien takana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Poliisin toiminnan motiiveja ja tarkkaa kohdentamista häivytetään passiivilla. ”Poliisi on käynnistänyt esiselvityksen”
Kuka saa äänen
Jussi Halla-aho saa laajan tilan tuomita vuodot, kun taas tutkinnan kohteena olevat kansanedustajat jäävät anonyymeiksi lähteiksi. ”Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) tuomitsee tietovuodot eduskunnasta.”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli tuo julkisuuteen poikkeuksellisen poliisitutkinnan, joka kohdistuu kansanedustajiin mahdollisena tietovuotona. Lukijalle välittyy kuva eduskunnan sisäisestä epäluottamuksesta ja poliisin harvinaisesta toimenpiteestä, vaikka itse vuodon sisältö tai tekijä jäävät hämärän peittoon.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi poliisi on kohdistanut kyselyt nimenomaan kansanedustajiin eikä virkahenkilöihin, ja onko kyseessä poliittinen painostus vai aito rikostutkinta. Artikkelin ajoitus ja tiedot vuodosta vaikuttavat tarkoitukselliselta julkisuuden hallinnalta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka
Rikos
Antti Pelttari
Kati Kuoppala
Jussi Halla-aho
Markku Fredman
Kaakkois-Suomen poliisilaitos
Eduskunnan kansliatoimikunta
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →