Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lähde: Iran jatkaa neuvotteluja

Yle Uutinen 28.2.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi sodan jatkumisen osana diplomaattista prosessia ja keskittyy valtapolitiikan siirtoihin, kuten salamurhauhkien hallintaan ja neuvottelujen jatkumiseen. Lukijalle välittyy kuva hallitusta kriisinhallinnasta, jossa inhimillinen kärsimys jää taustalle ja keskiöön nousevat suurvaltojen väliset varoitukset, strategiset siirrot ja hautajaisseremonioiden symbolinen merkitys.

Uutinen Yle STT–AFP · 28.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta suurvaltojen diplomaattisten ja sotilaallisten rakenteiden kautta.

28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta länsimaisten lähteiden ja näkökulmien painottaminen luo tietyn kehystyksen. Vastapainoa on kuitenkin esitetty, ja artikkeli pyrkii kattavuuteen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumat useista lähteistä ja pyrkii tasapainoon, vaikka länsimainen perspektiivi onkin hallitseva. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Länsimaiden huoli neuvottelujen turvallisuudesta
  • Diplomaattinen jatkuvuus sodasta huolimatta

Kritisoidut tahot

  • Iranin hallinto

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi inhimillinen vaikutus siviiliväestöön jää vähäiseksi. — Lukija saa kuvan sodasta lähinnä strategisena ja diplomaattisena pelinä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli neuvottelujen kariutumisesta ja salamurhien uhasta.

Realismi

Asiallinen raportointi hautajaisten ja sotilaallisten liikkeiden logistiikasta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäiset sitaatit ja diplomaattilähteiden havainnot tukevat yleistä kuvaa tilanteesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja salamurhauhkat kehystävät koko diplomaattista keskustelua.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee tilanteen vakavuuden kuvaamista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 12/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin ydinviestiä neuvottelujen jatkumisesta.

Klikkihoukutus: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman pelkistetty suhteessa artikkelin laajuuteen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa konfliktia, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iranin hallinto on mainittu, mutta sen viralliset kannat tulevat usein referoituina tai viestipalvelu X:n kautta.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Käytetty useita kansainvälisiä uutislähteitä.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 7: Useita lähteitä käytetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaisia uutisia useista lähteistä, mutta ei sisällä omaa syväanalyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee ensisijaisesti länsimaista yleisöä ja poliittisia toimijoita, sillä se keskittyy Yhdysvaltojen ja Israelin näkökulmiin, turvallisuuspoliittisiin varoituksiin ja neuvottelujen jatkumiseen, samalla kun Iranin hallinnon sisäiset jännitteet ja sodan seuraukset esitetään ulkopuolisen tarkkailijan linssin läpi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaalliset toimet Irania vastaan ovat vakiintunut osa alueen turvallisuusympäristöä. ”Sota alkoi alun perin 28. helmikuuta, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan neuvottelujen keskeytymisestä. ”CNN:n haastatteleman lähteen mukaan neuvottelut olisivat keskeytyneet, mutta eivät päättyneet.”
Kuka saa äänen Länsimaiset lähteet (CNN, NYT, AFP, Trumpin hallinto) dominoivat uutisointia, kun taas Iranin viralliset kannat referoidaan usein ulkopuolisten lähteiden kautta tai lyhyinä varoituksina. ”Asiasta kertoi uutistoimisto AFP:n haastattelema diplomaattilähde.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi sodan jatkumisen osana diplomaattista prosessia ja keskittyy valtapolitiikan siirtoihin, kuten salamurhauhkien hallintaan ja neuvottelujen jatkumiseen. Lukijalle välittyy kuva hallitusta kriisinhallinnasta, jossa inhimillinen kärsimys jää taustalle ja keskiöön nousevat suurvaltojen väliset varoitukset, strategiset siirrot ja hautajaisseremonioiden symbolinen merkitys.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli painottaa voimakkaasti Yhdysvaltojen ja Israelin salamurhauhkia koskevaa varoitusta, vaikka CNN:n mukaan välittömiä viitteitä suunnitelmista ei ollut. Tämä voi viitata pyrkimykseen kehystää länsimaiden toiminta suojeluna eikä hyökkäyksenä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT–AFP muut analyysit →
Iran Donald Trump Yhdysvallat Ulkomaat Israel Ali Khamenei Benjamin Netanjahu Mojtaba Khamenei politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskut Iraniin 2026
  • kansainvälinen politiikka
  • Iran
  • mellakat
  • mielenosoitukset
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Yle seuraa Lähi-idän tilannetta tässä [...1160 sanaa...] helmikuuta, Lähi-idän sodan ensimmäisenä päivänä.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →