← Etusivu

Analyysi artikkelista: Karmivat Snapchat-viestit opiskelijoiden bileillasta julki – näin miehet viestittävät samalla, kun toteuttivat hirmutekojaan

Ilta-Sanomat Uutinen 29.9.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
22
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
85
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
20
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli rakentaa lukijalle voimakkaan vastenmielisyyden tunteen tekijöitä kohtaan käyttämällä latautunutta kieltä ja korostamalla tapahtumien 'karmivuutta'. Se normalisoi sosiaalisessa mediassa tapahtuvan omankädenoikeuden ja maalittamisen raportoimalla siitä ymmärtäväiseen sävyyn ilman kriittistä etäisyyttä.

Sensaatiohakuinen artikkeli, joka keskittyy tunteiden herättämiseen faktapohjaisen raportoinnin sijaan.

Uutinen Ilta-Sanomat IS Extran tilaajille Jyri Huttunen · 29.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia uhrin kokemuksen ja sosiaalisen median moraalisen reaktion kautta.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on erittäin vinoutunut, koska se käyttää latautunutta kieltä, normalisoi omankädenoikeuden ja jättää vastapuolen täysin kuulematta. Se asettuu avoimesti maalittajien puolelle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelin kehys on moraalinen ja sensaatiohakuinen, ei ideologinen. Se ei edusta perinteistä poliittista suuntaa, vaan pikemminkin populistista 'kansa vs. rikolliset' -asetelmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrin kokemus
  • Sosiaalisen median oikeudenmukaisuus

Kritisoidut tahot

  • Tekijät
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Tekijöiden näkökulma tai oikeusprosessin vaiheet puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen version, mikä estää tasapainoisen kuvan muodostamisen.
  • Tausta Laajempi oikeudellinen konteksti puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi tekijät 'selvisivät vähällä' tai mikä on tilanteen oikeudellinen tila.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Maalittamisen normalisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli pyrkii herättämään lukijassa moraalista raivoa tekijöitä kohtaan.

Tapahtumien kuvaus 'kauhutekoina' luo turvattomuuden tunnetta.

Latautunut kieli

Sanat kuten 'karmivat', 'hirmutekoja' ja 'iljettävää' ohjaavat lukijan tunnetilaa.

Polarisaatio (me-vs-he)

Artikkeli asettaa lukijan ja uhrin vastakkain tekijöiden kanssa.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii ohittamaan oikeusprosessin ja oikeuttamaan sosiaalisen median lynkkausmielialan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 90/100, kärjistys 80

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat jutun sensaatiohakuista sävyä.

Klikkihoukutus: 90/100

Otsikko käyttää vahvoja tunnesanoja ja lupaa paljastuksia, jotka on tarkoitettu herättämään välitöntä uteliaisuutta ja paheksuntaa.

Otsikon lataus: Voimakkaasti polarisoiva

Otsikko käyttää latautuneita sanoja kuten 'karmivat' ja 'hirmutekoja', jotka ohjaavat lukijan tuomitsemaan kohteen välittömästi.

Kärjistys: 80/100

Artikkeli lietsoo me-vs-he-asetelmaa ja oikeuttaa maalittamisen.

Populismi: 70/100

Artikkeli asettaa 'kansan' (sosiaalisen median käyttäjät) oikeudenjakajaksi eliitin tai oikeuslaitoksen ohi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tekijöitä ei ole kuultu, vaikka heidät on tunnistettu ja heille on vaadittu potkuja.

5 JSN-arvio 20/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

20
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ja ingressi ovat sensaatiohakuisia ja latautuneita.
  • JO 21: Tekijöitä ei ole kuultu, vaikka heidät on asetettu erittäin kielteiseen julkisuuteen.
  • JO 11: Mielipiteellinen ja latautunut kieli sekoittuu uutisointiin.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu toistaa tyypillistä sensaatiojournalismin kaavaa ilman uutta analyyttistä otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli hyödyntää sensaatiohakuista kehystystä, joka palvelee lukijoiden moraalista paheksuntaa ja tarvetta saada vahvistusta sosiaalisessa mediassa tapahtuvalle maalittamiselle.
Pelissä Yksityisyyden suoja ja oikeusturva vs. moraalinen oikeudenmukaisuus sosiaalisessa mediassa. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, legitimoiden maalittamisen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa teot yksiselitteisen tuomittaviksi ja niiden tekijät iljettäviksi ilman oikeudenkäynnin tai puolueettoman tutkinnan tarvetta. ”toteuttivat kauhutekojaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Maalittajien toimijuus häivytetään passiivilla, mikä tekee siitä hyväksyttävän reaktion. ”Moni on ottanut oikeuden nyt omiin käsiinsä.”
Kuka saa äänen Uhri saa äänen, mutta tekijöitä tai oikeuslaitoksen näkemystä ei kuulla. ”Nyt nuori nainen on kertonut siitä, mitä koki tuolloin.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Pelko

Artikkeli rakentaa lukijalle voimakkaan vastenmielisyyden tunteen tekijöitä kohtaan käyttämällä latautunutta kieltä ja korostamalla tapahtumien 'karmivuutta'. Se normalisoi sosiaalisessa mediassa tapahtuvan omankädenoikeuden ja maalittamisen raportoimalla siitä ymmärtäväiseen sävyyn ilman kriittistä etäisyyttä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi media valitsee raportoida sosiaalisen median maalittamisesta näin hyväksyvässä sävyssä, mikä voi lietsoa entisestään epävirallisia rangaistustoimenpiteitä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Vahva

Käytetään vahvasti arvolatautuneita ilmauksia ohjaamaan lukijan tuomiota.

Syntipukkiajattelu Kohtalainen

Tekijät esitetään absoluuttisina pahuuden edustajina, joiden kimppuun on oikeutettua hyökätä.

Kaikki propagandatekniikat →

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Rikos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jyri Huttunen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Nuoren naisen bileilta päättyi hyvin [...81 sanaa...] heille on vaadittu potkuja työpaikoistaan.

Sisältö haettu
3.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella