Analyysi artikkelista: Iranin terroriuhka Euroopassa – Supo: Kohteet todennäköisesti nämä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Iranin aiheuttamasta välittömästä turvallisuusuhasta Euroopassa, vaikka Supo itse arvioi vaikutuksen toistaiseksi rajalliseksi. Lukijalle välittyy huoli mahdollisista iskuista, joita Iran voisi toteuttaa rikollisryhmien kautta, mikä normalisoi ajatusta Euroopan haavoittuvuudesta Lähi-idän konflikteille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään asiallinen, mutta otsikointi ja painotukset korostavat uhkaa. Tasapainoa tuo Supo-tutkijan maltillinen arvio.
Artikkeli raportoi viranomaisten näkemyksiä eikä ota kantaa ideologisiin kysymyksiin. Se noudattaa vahtikoira-roolia raportoidessaan turvallisuusuhista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten varautuminen
- Iranin muodostama uhka
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Iranin näkökulmaa tai motiiveja uhkailulle ei avata. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisista terrori-iskuista Euroopassa.
Terroriuhan korostaminen otsikossa ja tekstissä.
Huoli on perusteltua turvallisuusaiheisessa uutisoinnissa, mutta otsikointi on hieman dramatisoiva.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön aihetta, vaikka onkin sävyltään jyrkempi.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo uhkakuvia, mutta vastaa sisällön ydintä.
Sana terroriuhka lataa otsikon välittömästi uhkaavaan sävyyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi viranomaisarvioita.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on yleinen turvallisuusarvio, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen haastattelemalla Supoa.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on dramatisoivampi kuin sisällön maltillinen arvio.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu pitkälti yleisiin turvallisuusarvioihin ja CNN:n raportointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Iranin aiheuttamasta välittömästä turvallisuusuhasta Euroopassa, vaikka Supo itse arvioi vaikutuksen toistaiseksi rajalliseksi. Lukijalle välittyy huoli mahdollisista iskuista, joita Iran voisi toteuttaa rikollisryhmien kautta, mikä normalisoi ajatusta Euroopan haavoittuvuudesta Lähi-idän konflikteille.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon terroriuhan, vaikka haastateltu asiantuntija painottaa uhan olevan toistaiseksi rajallinen – tämä voi olla toimituksellinen valinta lisätä jutun vaikuttavuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Terroriuhka-termin käyttö.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →