← Etusivu

Analyysi artikkelista: Iranin terroriuhka Euroopassa – Supo: Kohteet todennäköisesti nämä

Iltalehti Uutinen 6.3.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Iranin aiheuttamasta välittömästä turvallisuusuhasta Euroopassa, vaikka Supo itse arvioi vaikutuksen toistaiseksi rajalliseksi. Lukijalle välittyy huoli mahdollisista iskuista, joita Iran voisi toteuttaa rikollisryhmien kautta, mikä normalisoi ajatusta Euroopan haavoittuvuudesta Lähi-idän konflikteille.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti Supon ja muiden viranomaisten arvioihin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta otsikointi ja painotukset korostavat uhkaa. Tasapainoa tuo Supo-tutkijan maltillinen arvio.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten näkemyksiä eikä ota kantaa ideologisiin kysymyksiin. Se noudattaa vahtikoira-roolia raportoidessaan turvallisuusuhista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten varautuminen
  • Iranin muodostama uhka

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Iranin näkökulmaa tai motiiveja uhkailulle ei avata. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli mahdollisista terrori-iskuista Euroopassa.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Terroriuhan korostaminen otsikossa ja tekstissä.

Huoli on perusteltua turvallisuusaiheisessa uutisoinnissa, mutta otsikointi on hieman dramatisoiva.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 34

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön aihetta, vaikka onkin sävyltään jyrkempi.

Klikkihoukutus: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko luo uhkakuvia, mutta vastaa sisällön ydintä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana terroriuhka lataa otsikon välittömästi uhkaavaan sävyyn.

Kärjistys: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi viranomaisarvioita.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on yleinen turvallisuusarvio, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva kritiikki.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen haastattelemalla Supoa.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on dramatisoivampi kuin sisällön maltillinen arvio.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti yleisiin turvallisuusarvioihin ja CNN:n raportointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee turvallisuusviranomaisia ja hallintoa: terroriuhan korostaminen oikeuttaa viranomaisten varautumistoimet ja tiukemman seurannan.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. terroriuhan liioittelu. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen viranomaisten varautumista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Iranin uhkailu on suoraan kytkettävissä terroriuhkaan Euroopassa, vaikka Supo arvioi vaikutuksen rajalliseksi. ”Uhkailu kohdistui välillisesti Suomeenkin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Iranin toimijuus esitetään uhkaavana ja aktiivisena, kun taas mahdolliset iskut rikollisryhmien kautta häivyttävät suoran vastuun. ”Iran voi turvautua sijaistoimijoihin”
Kuka saa äänen Supo saa asiantuntijan äänen, kun taas Iranin näkökulmaa tai motiiveja ei avata, vaan se esitetään vain uhkana. ”arvioi tutkija Juha Saarinen suposta Iltalehdelle”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa Iranin aiheuttamasta välittömästä turvallisuusuhasta Euroopassa, vaikka Supo itse arvioi vaikutuksen toistaiseksi rajalliseksi. Lukijalle välittyy huoli mahdollisista iskuista, joita Iran voisi toteuttaa rikollisryhmien kautta, mikä normalisoi ajatusta Euroopan haavoittuvuudesta Lähi-idän konflikteille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon terroriuhan, vaikka haastateltu asiantuntija painottaa uhan olevan toistaiseksi rajallinen – tämä voi olla toimituksellinen valinta lisätä jutun vaikuttavuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Terroriuhka-termin käyttö.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Iran laajempi kuva Katso kirjoittajan Mikael Shepelenko muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Aseelliset konfliktit
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Rikos
  • Poliisi

Tiedot tästä analyysistä

Supo varoittaa Iranin saattavan käyttää [...270 sanaa...] keskiviikkona Iranin tilannetta. Kaisa Vehkalahti

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →